Olen viime aikoina huomannut kuinka kateus vie kalatkin järvestä. Ihmisiä, jotka koettavat hallita toisen ihmisen elämää kommenteillaan. Järkyttävää!
Tyypit,jotka ovat käveleviä dynamiitteja. Et tiedä, mitä töksäyttelevät seuraavaksi, juntistimia. Asiat, kun voi sanoa monella eri tavalla. Onni on niin monimuotoinen, jos väkisin yrität asioita niin ei se vaan toimi. Kaikki kääntyy lopulta onneasi vastaan. Tällaisten tyyppien seurassa koen oloni kiusaantuneeksi, en viitsi ladata takaisin, koska he ovat niin yksinkertaisia.
Toivon tällaisille tyypeille lisää ymmärrystä ja kaikkea hyvää elämäänsä.
Ehkä he koettavat kompensoida huonoa itseluottamustaan yrittäen alistaa muita. Jos heitä kohtaan käyttäytyisin samoin, he loukkaantuisivat. Arvostukseni näitä tyyppejä kohtaan on todella laskenut. Tällainen käytös voi johtua persoonallisuushäiriöstä, lapsuuden aikaisista tekijöistä ja biologisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Tällaisilla tyypeillä on perfektionistisia taipumuksia ja kaikki heidän saavutuksensa ovat vaativimpia ja hienompia kuin muiden. Tavoitteet ovat niin utopistisia, ettei niitä voi edes saavuttaa. Että varmasti pysyy koko ajan äkäisenä ja mieli on niin maassa, että sen pahanmielen voi kaivaa juurikosta saakka.
Näiden puheet ovat loukkaavia, töksäytteleviä ja pätemisen tarve on valtaisa. Tällainen tyyppi saattaa olla olevinaan innoissaan onnestasi, mutta kohta lyttää kaiken. Olen ottanut tietoisesti etäisyyttä tällaisiin tyyppeihin. Annan asioiden soljua toisesta korvasta sisään ja toisesta ylös. Hymähtelen ja naurahdan. Viivähdä näiden tyyppien kanssa pieniä hetkiä, ei liikaa.
Näiden ihmisten kanssa kaveruus jää pinnalliseksi, koska milloinkaan mikään ei ole tarpeeksi hyvin. Aina on jokin kriisi päällä.
Nämä tyypit ovat niin hukassa tai itseasiassa lapsen ymmärryksen tasolla siitä, että muiden pitäisi vain sietää moista käytöstä. Korvien välinen köyhyys.
Taustalla on usein kateus ja heikko itsetunto. Ilkeys, julmuus, katkeruus ja onneton elämä sekä tyytymättömyys kaikkeen ja etenkin itseään kohtaan puretaan kohteeseen. Minuun tekee suuren vaikutuksen ihmisten hyvä asenne, koska kaikella negatiivisellä käytöksellä saat takaisin kaiken sata kertaisen negativiisena.
Aikuisena on itse vastuussa sanoistaan ja teoistaan ja aikuisena olemisen hyviä puolia on se, että voi valita seuransa. Vaikka olisi ollut taas kerran kuinka huono päivä tahansa, ei se oikeuta loukkaamaan toista ihmistä. Ja jos on valinnut väärin seuransa, niin siitä voi syyttää vain itseään. Inhoan kilpavarustelua. On ihailtavaa, jos naapurilla on tuliterä Ferrari pihassaan. Kyllä minäkin mieluummin itken Ferrarissa kuin Ladassa. Ihaile toisia, älä kadehdi. Näin voit saavuttaa tavoitteesi tai tehdä ainakin elämästä huomattavasti helpompaa.
Miltäpä tuntuisi, jos tokaisisin, että "Mitäs sille sun rumalle kierosilmä äijälles kuuluu? Tulisitko tuuraamaan variksenpelätintä ensi kesäksi? Paljonko muuten vaaka näyttää? Tai En vaan voi käsittää, kuinka sait tollaisen miehen?"
Siihen voin vaan vastata, että juuri siksi, että osaan pitää välillä turpani kiinni ja olen miellyttämisen ja ailahtelevuuden sijaan oma itseni, tahdikas ja huomioin myös toisen ihmisen tunteet ja tarpeet. En elä naurettavissa kuvitelmissani. En elä unelmissani vaan elän unelmat todeksi!
What goes around, comes around!
Oletpa kirjoittanut asiasta hyvin ja näinhän se taitaa juuri olla. Ei aina tiedä koska sitä ollaan täällä suomessa noustu apinoista seuraavalle tasolle vai ollaanko ollenkaan. Onkohan yhtä moukkamaisia ihmisiä joka puolella maailmaa?
VastaaPoista