Päivän turinat!
Viime yönä täällä oli oikea nurkissa vinkuva sademyräkkä. Yksi kovempikin puuska tuli ja silloin natisi nurkatkin talossa. Olisi ihana olla myrskyn aikaan majakassa, ihailla myrskyävää merta, pauhaavia aaltoja, jotka huuhtovat mahtavia rantakallioita (saattas nähdä lentävän hollantilaisenkin?!) Elämä, kun on myös yhtä aaltoliikettä. Tämä päivä alkoi hyvin. Peiton alla oli mukava kuunnella sateen rytmikästä ropinaa kattopeltejä vasten. Käänsin kylkeä ja torkahdin vielä toviksi. Näen muuten todella omituisia unia, stressi kertonee Aamutouhujen jälkeen lähdin pisarajahtiin, kohti töitä ja parempaa elämää.
Suosittelen Yösyöttö-leffaa. Oli varsin hauska, kuten kirjakin. Eilinen meni lepäillessä puolikkaan työpäivän jälkeen, keuhkot kipeinä sisäilmaongelmista. En ole ollut vielä koskaan näin kipeänä sisäilma-altistuksen jälkeen siis keuhkoistani. Aivan kuin keuhkojeni päällä olisi pompittu, niit ä olisi rytätty kasaan ja hakattu. Pelkkä hengittäminenkin sattuu. Tapasin illalla junassa ihanan pariskunnan, mies oli onnettomuustutkija. Hän kiinnitti minuun heijastimen, kiva kun minustakin huolehditaan kun minäkin huolehdin muista. Vaikka arjessa on kiirettä, väsyä, murhettakin, on siinä silti myös paljon onnellisia suuria ja pieniä asioita kuten läheisen lämpö, syli, katse, sateenjälkeinen raikkaus, aito ystävyys, usko, kiinnostava melodia, pehmoinen villahuivi, valo, tai vaikkapa suklaakeksikeko kera kylmän maidon. Niistä iloitsen. Mutta no...mun seuraavan kymmenen vuoden suunitelmaan kuuluu lottovoitto. Ei hätiä mitiä! :D
Nyt tarvitaan vahvojapäiviä ja kumisaappaat pitämään jalat lämpöisinä, ettei tauti iske taas!
Yösyöttö onkin aikeissa katsoa :)
VastaaPoista