tiistai 3. joulukuuta 2013

Kissafilosofiaa!

Meidän kisut ovat sisäkisuja, jotka ulkoilevat valjaissa. Tosin Maijalle talvi on ihan uusi juttu eikä lumi tunnu tassuissa oikein kivalta.

Minä kehrään pois alakulosi.Kyyhötän lähelläsi, ja kiukkusi sulaa hymyksi. Ryntäilen ympäriinsä, ja purskahdat nauruun. Vastapalvelukseksi pyydän vain kaksi ateriaa päivässä ja kaiken rakkautesi. 

Jos yöllä täytyy pitää ääntä, niin sitten ehdottomasti täydellä volyymillä.



Jos huomaat olevasi ulkona kylmässä, pelottavassa pimeydessä, älä kärsi hiljaa. Kilju äänekkäästi ja sinnikkäästi - ihmisesi nousee mielellään vuoteesta pelastamaan sinut ja valmistaa sinulle iltapalaa.

Kehräyksin,
 


6 kommenttia:

  1. Eihän nyt noin pieni ja viaton, mitään ääntä pidä! ;)
    Miten suloisia he ovat tuossa vierekkäin.

    VastaaPoista
  2. Edesmennyt rakas kissani tuli tästä elävästi mieleen. Sain kulkea yhteistä matkaa 16 vuotta ja vuosiin mahtui kaikki mahdollinen - hyvässä ja pahassa. :)

    Ihanat kaverukset teillä!

    VastaaPoista
  3. Ihana lukea tällaista. Välittämistä ja lemmikkien hyvinvointia. Meilläkin kisu oli sisäkissa ja valjaissa ulkona. Joskus olen lukenut perheistä, joissa kissat vapaana ulkona ja jäävät yksi toisensa jälkeen autojen alle. Miksi ei opita virheistä?! Miksi ei suojella eläimiä?! Minusta omistajan velvollisuus on suojella lemmikkejään niin pitkälti, kuin se on mahdollista! No, en tietenkään voi toisten puolesta elää ja tehdä päätöksiä. Toki kissat nauttivat vapaudestakin, mutta silti, ihana lukea tällaista kaltaisesi ajattelevaa toimintaa!
    -Viltsu-

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥