Extempore ♡

Hiphei*

Otin eilisestä Pandan bloggari-illasta vaarin ja mutustin tänään töidne jälkeen kokonaisen toffeesuklaalevyn. Eikä tullut morkkista. Kyllä toisten ihmisten sanomisilla on vaan suuri merkitys omaan mieleen. Nautin myös töissä työkavereiden kanssa Pandan uutuuksia ja he todella tykkäsivät uudistuneesta suklaan mausta ja muodosta. Jos et ole vielä testannut, niin kannattaa kipaista kauppaan ja ladata kori ainakaan puoliksi herkullisia suklaita.

 Istuin eilen hetken merenrannassa ja ajatukseni karkasivat tuulen mukaan. Suljin silmäni. Vapauttavaa. Haaveilin ja matkasin kohti työpaikkaani. (jos et vielä tiennyt, niin olen kova tekemään töitä ja teen kahta työtä, jotta saan unelmani toteutettua) Tein päivällä pitkään hautuneen rohkean päätöksen. Jostain on luovuttava, jotta jotain uutta voi saada elämäänsä. En halua elää välitilassa. Töiden jälkeen vietin hetken omaa laatuaikaa, huokaus, uutukainen Kinsellan Himoshoppaaja-kirja, pikarillinen viiniä ja palan painikkeeksi Pandan suklaata sekä tapaksia. Sain eilen illalla kutsun lähteä tapaaamaan kaukaa matkannutta ystävätärtäni. Ei mennyt aikaakaan, kun löysin itseni keskustasta ja voi pojat, kuinka hauskaa meillä olikaan. Tapasin vanhoja ja uusia tuttuja. Paljon juttua, hyvää juomaa ja pientä purtavaa. Kisujen kehräykseen oli hellän hyvä nukahtaa ja herätä aamulla uusin rohkaisevin ajatuksin. Ajatuksin, jotka ohjaavat elämääni, välillä uhmaan kohtaloani.Se karaisee. Elämisen rohkeutta, meri sisälläni, ja sydämen sanomaa ♡

Tänään lähden jälleen kerran hyvin lyhyellä varoitusajalla risteilemään. Tällä kertaa en seilaile vain elämänaalloilla vaan nyt matkaan Tallinnaan. Hyvässä seurassa, hyvää ruokaa unohtamatta.

Koska työni on aikalailla rankkaa, niin se vaatii välillä hyvien ystävien tapaamista ja elämyksiä.
Todellista heittäytymistä vapaa-aikaan ja omaan hyvinvointiin.

Minulle elämykset ovat maukkaat makunautinnot, matkailu ja extempore-elämä. Sellainen kokonaistavaltainen hyvinvointi, joka koostuu monista pienistä palasista.

Jos mielesi valtaa joskus epätoivo, niin mieti sitä, mitä itse todella haluat elämältäsi. Vastaus ei aina löydy kuin apteekin hyllyltä, se vaatii aikaa ja pohdiskelua. Mikä juuri sinulle on tärkeää elämässäsi? Mikä riittää itsellesi ja milloin sinä olet tyytyväinen? Muista lakata ajattelemasta, että olisit liian heikko tehdäksesi joitain asioita. Ikinä ei ole liian myöhäistä. Ei ikinä, paitsi silloin kun nenän päällämme lepää muutama metri hiekkaa. Lakkaa ajattelemasta, että teet asian vasta sitten, kun olet valmis. Muista, että jokainen hetki sinulla on vain tämä ainutlaatuinen hetki. Carpe diem ja tartu myös hyviin makuihin. Ne kantavat meidät muistoihin ja uusiin sellaisiin.

Elämisen riemua kaikilla aisteilla - eikä yhtään vähemmän.

Lempeää viikonloppua*