Perjantaina lähdimme kohti Pohjois-Karjalaa mieheni firman asioissa. Helsinki-Lieksa matka kesti 8,5 tuntia kahden onnettomuuden takia. Onnettomuudet eivät sattuneet meille vaan tiellä oli sattunut onnettomuuksia, jotka hidastivat liikennettä. Tästä johtuen valitsimme reitin jota emme ole aikaisemmin ajaneet.
Kotimatkalla.Juteltiin taivaallisia asioita. Lieksassa Pietari Brahen patsas oli tyytyväinen seisoessaan jalustallaan ja puut olivat tarkassa jonossa pimeillä kaduilla. Kuinka pieneen siemeneen mahtuukaan suuri puu? Oli ihana kylpeä auringossa ja herkutella. Herkutella vaikka rasvaa on kehossa jo yllinkyllin. Rasva voisi valua vaikka käntäpäihin etteivät aina olisi niin korput. Täällä tienpäällä on kylttejä,jotka varoittavat tien kulumista ja urista. Minulla niitä on jo kasvoissani. Elettyä elämää. Onneksi päiviä ei voi peruuttaa,ne eletään täysillä. Iloista päivää itse kullekin säädylle!
Kuvat ovat viikonloppumatkalta, Kämpistä, jossa nautin herkku lohikeittoa äitini ja hänen ystävättärensä kanssa, kahvitteluhetkestä Lieksassa ja torstai-illan puutarhakekkereistä työkaverini luona. Viikkoon on mahtunut paljon. Tietokone on tarkastettavana, josko sen voisi vielä korjata. Saa nähdä! Tänään suuntaan ravintolapäivän vilskeeseen Helsingin juhlaviikoille Espalle. Lämpöä. Rakkaita ja hyvää ruokaa.
Täällä päin ei vielä urista varoitella. Paikallansa ois varoitus.
VastaaPoistaVälillä pitänee herkutella.
Ku ajaa miltei puoliväliin Suomea, niin kerkiää kohdata vaikak millaista varoitusta. Osittain tie on huonossa kunnossa ja etenkin vesisateella urat ovat vaarallisia.
Poista