Sielullinen sokeria ja piru leikkaa viljaansa*

Rannan pienellä kivellä seisoi aamu. Katsoi renkaina laajenevia vilkutuksiaan eiliselle yölle. Oli aika kastaa varpaansa auringon täyttämälle uudelle päivälle. 

Ps. Varokaa jäitä. Etenkin drinkkilasissa ne osaavat olla erittäin petollisia.

Maailma täynnä heräävää kauneutta. Kevät soi duurissa. Meidän vappu kuluu töissä ja loppuaika kotona relaten kisujen kanssa. Työmatkalla junassa vilisi valkolakkeja lyyrineen, oli hulmuhelmaa, korkoa, iloista puheen poretta ja serpentiiniä. Iloista ja kepeää mieltä. 

Ihailtavaa.

Mutta se ei ole ihailtavaa, jos aamulla on muistinsa menettänyt ja otsalohko kipeänä.

Olen myös ihaillut taivaalla liiteleviä lintuja. Voisipa tehdä samoin, levittää siipeni ja ilmavirrat kantaisivat minut kauas pois uusille mantereille.

En ole kovinkaan kevyttä tekoa, mutta minulla on keveitä ajatuksia, jotka leijailevat taivaalla kuin höyhenet.
Kohta lähden, olen jo pakannut.

Aika nytkähtelee eteenpäin. Tämä aikaa siirtyy muistoiksi. Olen jutellut viime aikoina paljon ja myös itseni kanssa, sen naisen kanssa, jolla on palava mieli, vahva aavistus ja vahva, mutta sulava sydän.  Sydän, joka ei lääkärin mukaan jaksa ilman kolestrolilääkitystä.

Olen suitsinut sielun sokerilla näin vapun kunniaksi. 

Kuulin eilen uuden lauseen, "piru leikkaa viljaansa".

Mitä se sitten tarkoittaakin?

Toivotan teille mukavan rentoa, simaisan munkkimaista ja serpentiinien juhlaisaa vappua kera kulta lyyraisten valkolakkien! 

Önskar er en underbar valborg! ƸӜƷ 

 Kaikki tulee ajallaan sille joka osaa odottaa.

-Tolstoi-

Loppuun huutonaurun aiheuttanut löytö facebookista :D

Mulla kävi munkki*

Tänään kävi munkki. 

Sain työväenjuhlapäiväksi pitkän työvuoron. Ilma on kauniin keväinen,aurinko luo kultaisia säteitään, linnut kertovat kevään tulon ja taivaalla soutelevat ohuet huntupilvet. On oikein ylellisyyttä haaveilla matkoista,uusista kevätkengistä ja kesäisestä jäätelömausta. Näin tänään kaupungilla vihreäksi maalatun opiskelijan ja kettupukuisen tytön. Bandidoksen pojatkin kaasuttelivat ohi Harrikoillaan. Hassutunne, kun juuri nyt on hyvä olla. Ei ole kiire, ei kipuja vain levollisuutta ja hyvää mieltä. Tapasin pari ystävää meren rannalla, aatokset lensivät yli Suomenlahden.

Työviikko taipui tahtooni, selvisin voittajana. Mutta lääkärin lausunto työtapaturmasta onkin sitten jo toinen juttu. Huomasin viikolla,että on olemassa kahdenlaisia ihmisiä: toiset katsovat ja toiset näkevät. Toiset kuulevat ja toiset kuuntelevat. Toiset ovat suoria ja toiset tekevät elämästään vaikean salailemalla. Ikiroudassa olevia katkeria daijuja ja toiset hyväsydämisen auttavaisia. Olen saanut paljon osakseni välittämistä, huolenpitoa ja hyvää mieltä. Aivan mielettömiä tyyppejä.  Mutta hienointa tässä viikossa on ollut asioiden näkeminen uudessa valossa. Vuosien takaisten asioiden sisäistäminen. Terapeuttista. Ihminen on muistojensa summa.

Opin paljon uutta.

Ilo uuden oppimisesta.

Onni ihanista :)

K-Supermarket Mustassapekassa on hauska vappuporkkana-kampanja. Pitihän se ottaa yksi porkkana, kun sai ilmaiseksi :D

► Play the moment ▌▌ Pause the memories ■ Stop the pain ◄◄ Rewind the happiness

Vaikka viime aikoina on tapahtunut kaikenlaista, niin olen kumminkin aika onnekas. Asiat kääntyvät aina parhainpäin, kun muistaa käyttää älyään. Jos joku väittää, ettei haluaisi vaihtaa elämästään päivääkään, niin olen täysin eri mieltä. Voisin vaihtaa muutaman päivän, ihmisen ja asian elämässäni. Mutta kaikella on tarkoituksensa, elämää ei ole tehty murehtimasta varten. Elämä voi olla kafkalainen ja makaaberia. Valitse toisin.
Oma sydän ohjaa ja järki neuvoo.

Torstai-illan kiireettömyyden kunniaksi tarjoilin sydänkohtauksen lautasella. Nyt odotetaan vain taivaallista sadetta, joka laveeraa taivaanrannan ja saa huhtikuun vihertämään ja kukkimaan.  On ihanaa huomata,kuinka paljon rakkautta kodin seinät kätkevät sisälleen. Mutta liian moni koti on nykymaailmassa kiireinen sudenpesä, täynnä pelkoa, ahdistusta ja kyyneleitä. Hämärässä on se hyvä puoli, että on aivan sama minkä näköisenä lähtee lenkille, kun on melkein pilkkopimeää. Voi kutsua kotiinsa vieraita ja sytyttää vain tunnelmaa tuovat kynttilät, kukaan ei näe pölypalloja. Sateessa on se hyvä puoli, että siellä voi itkeä, eikä kukaan huomaa sitä.

Tästä illasta tuli pitkä ja suht valoisa. Tapasin ystäviä. Valo on kuolemaksi yökkösille, mutta ei minulle. Versoan valossa onnea, ideoita ja uutta voimaa. Tulevaa tuomien tuoksua, liha-kasvisvartaita sekä valkosipulissa pyöriteltyjä jättikatkaravun pyrstöjä. Loppuilta ollaan sydämetkin kylläisinä tästä kaikesta. Ehkä loputkin elämän solmut vielä aukeavat ja voin heittää stressin syvimpään kivenkoloon. Elämä on aina raakaa,ei koskaan kypsää. Koetan syödä rautaa, koska kaikkea rautaa ei saa kehoonsa salilla hikoilemalla. Joskus on hetkiä, jolloin täytyy olla maailman vahvin tyttö. Vahvoja päiviä. Opin myös tänään, että ellet nostata pölyä, joudut nielemään sitä!

Päivä tuo aina mukanaan enemmän kuin valoa.

-Knausgård-

Kuinka kapea onkaan elämänlanka?

Kuinka kapea onkaan elämänlanka? 

Jos kertoisin teille sumeilematta kaiken viime aikoina tapahtuneen, niin viettäisitte unettomia öitä painajaisineen, vähintäänkin tukehtuisitte pullaan. Lääkärinkin mukaan olen erityisvahva, mutten kumminkaan iskunkestävä. 

Taas kerran myöhällä soi taas puhelin. Ennen kuin vastasin,niin arvasin jo mitä oli tapahtunut. Olen turtunut vaikka olisin voinut olla järkyttynyt. Sisälläni läikähti suru, jota seurasi suuri pettymys. Ja vielä tuon ambulanssisoiton jälkeen toinen puhelu tyypiltä, joka luulee tuntevani läheiseni. Tyyppi ei vaan ole edes tästä maailmasta juttujensa perusteella.  Väkivalta ei ole koskaan ratkaisu mihinkään. Sillä saa toki hallittua ihmisiä ja käyttämään pelotteena. Haukku ei haavaa tee.

 Mikään ei enää hätkähdytä.  Mutta kyllä mä jaksan. Voi vaan joillekin olla liikaa, että olen tunnoton ja turtunut. Toisaalta hyvä tunne, sitä varjelee tietyllä tavalla itseään ja sisintään. Olen viime aikoina kohdannut niin paljon ristiriitaa, työväkivaltaa, uhkailua, pelkoa, epämääräisyyttä, tuskaa ja kipua. Tunnekatto on tullut vastaan. Se mikä tapahtuu niin tapahtuu. Se pahinkin. Joskus se voi olla hyvästä, siunaus.
Yksi ajanjakso on päättynyt.

Olen mennyt liian monta kertaa raiteiltani toisten takia, velvollisuudentunto ei saa enää pakottamaan minua jaksamaan. Kasvua. Tuska kolisee aikansa sisäisessä rautatiessäni. Olen joutunut vaihtamaan liian monta kertaa yhtäkkiä raiteelta toiselle. Elämä on kuin palapeli, joka ei vaan ratkea. Pahinta on seurata ihmisiä, joiden elämän palapelin palatkin ovat hukassa. Ei ole enää epämääräisiä sanoja ja asioita. On uusi vahvempi minä. Linjanvetoja ja loppuja. Mikä tahansa kappale romahtaa ensin keskeltä ja vasta sitten reunoilta. 

Tämä pätee myös ihmisiin.

On suurenmoista jättää taakseen halu elää ympäristön elämää. Elää omaa karua elämääni. Niin monta syytä olla turtuneen tunnoton. Miksi järki pakenee viinapullon pohjalle monien päästä ja se paljon puhuttu rauhakin, jos kaikki kumminkin toivovat järkeä ja rauhaa elämäänsä? 

Voi tätä elämän sietämätöntä keveyttä!

Olen tässä sohvalla maatessani varmasti maailmanmestari ajan kuluttamisessa "ei-yhtään-mihinkään-järkevään"! Joskus mietin, että mitenhän tämä elämä päättyy. Sillä jokainen tarina loppuu joskus. Kuivettuen, näivettyen? Dramaattisesti? Iloisen kuplivaan nauruun? Onneen? Muutokseen? Kuin kukka lakastuen? Kuin kirja, jonka viimeisellä huomaat, että ratkaisu jää roikkumaan ja joudut itse kuvittelemaan sen viimeisen luvun? Kaikki päättyy aikanaan, kaikki hyväkin. Elämä on täynnä pettymyksiä ja onnenhetkiä. Aaltoilevaa liikettä. Ennustamatonta ja ennustettavaa. Aikamoinen seikkailu. Onneksi on olemassa tämä pieni hetki, josta nauttia. Nurkan takana odottaa kenties suru tai elämäni ihanin päivä. 

Tavoittele suuria, nauti pienistä asioista. 

Sillä jonakin päivänä huomaat pienten asioiden olleen suuri.

Mikään tai kukaan ei ole itsestäänselvyys.

Mä nautin Cloetalta saamistani yhteistyösuklaista, pelottomasta hetkestä, mieheni tekemää lasagnea ja kisujen seurasta ♡

Loppuun pientä vitsintynkää...

Kuka oli ensimmäinen ihminen kuussa

a) Neil Armstrong

b) Juri Gagarin

c) Luke Skywalker...?

Pitäsikö liittyä muukalaislegioonaan?

Nutisal - aivan pähkinöinä & Cloettan makoisat suklaat*

Sain viikonlopun Indiedaysin Inspiration Dayssa tutustua Nutisalin uutuus pähkinöihin, joissa on päällä ohut makoisa maustehuntu. Ehdoton lempparini Nutisalin uusista ilman öljyä paahdetuista pähkinöistä on Sourcream & Onion maku. Sopii hyvin myös välipalaksi tai salaatteihin. Jos aiot piipahtaa viikonloppuna ystäväsi luona, niin ota mukaan pullo viiniä ja Nutisalin uutuuspähkinöitä. 

Helppoa, hyvänmakuista ja kätevää!

Saatavana on kaksi herkullista makua, Nutisal Cashew Pepper & Salt ja Sourcream & Onion.

"Nutisalin pähkinöiden salaisuus on kuivapaahtaminen, joka on vuosisatoja vanha pähkinöiden valmistusmenetelmä. Menetelmässä pähkinät paahdetaan avotulella tai paahtorummussa ilman lisättyä öljyä. Kuivapaahdon avulla syntyy rapeita pähkinöitä, joiden herkullinen ominaismaku pääsee oikeuksiinsa. Olemme modernisoineet 500 vuotta vanhan taidon paahtaa pähkinöitä ja pähkinän ytimiä.

Osassa pähkinöitä on kuorrutus pinnassaan. Taikinakuorella päällystetyt pähkinät paahdetaan avotulella ilman öljyä. Ensin pähkinöihin leivotaan taikinakuori, minkä jälkeen ne laitetaan isolle korkeareunaiselle tarjottimelle. Tarjottimen jokaisessa kulmassa on tanko, jotka heiluttavat tarjotinta avotulen päällä. Näin pähkinät paahtuvat rapeiksi ilman lisättyä öljyä. Paahtamisen jälkeen kuorrutetut pähkinät maustetaan, jäähdytetään ja viedään pakkaamoon odottamaan sekoituksen tekemistä."

 Postaus on toteutettu yhteistyössä Nutisalin kanssa.

#BID2016 #indiedays #nutisal # dryroasted #uutuus#ruoka #salaatti #suosittelen

Kannattaa myös maistaa ja koukuttua Cloettan uusista suklaista. Makuja on kaikille herkkusuille.

Itse rakastuin Cloettan uuteen Raspberry & Licorice suklaaseen, jossa on lakurakeita ja vadelmahippusia.

Vastustamattomia makuja mangosta maitokahviin.

Latte Crunchiatto on muutes sellainen maku, että siitä vaikkei kahvia joisikaan.
Myös suklaalevyjen koko on sopiva, 75g. Ei liian iso eikä liian pieni.
Koko painonsa edestä herkkua.
Mielihuvitusta! 

 Piknik olohuoneen lattialla, pääosassa Cloettan uutuus suklaat ja hyvä ystävä ♡

Herkutteluterveisin,

Blogger´s Inspiration Day & night 2016 + yhdet Korsin kultaiset sandaalit*

Suvilahden Kattilahallissa oli viikonloppuna Indiedaysin ja Blogiringin järjestämä Blogger´s Inspiration Day ja illalla oli vuorossa vielä upea Blog Awards.

Lauantai oli siis täynnä makoisia asioita, uusia ja vanhoja tuttuja. Ei heistä voi sanoa kuin kauniita asioita. Lauantai oli sellainen päivä,joka tekee ihmeitä arjen kiireiden ja huolien keskellä. Makoisia cocktailpaloja ja monta erilaista juomaa (mm.suosikkini Fresita), valikoima oli erittäin kattava niin päivällä kuin illallakin. Upea tapahtuma. Päivällä piipahdin näytteidenasettajien luona ja sieltä sai kotiinviemisiäkin oikein kiitettävistä eli tulevien blogipostausten matskua. 

Kotimainen Saga esitteli leivinpapereita ja muuta leivontaan sekä ruuanlaittoon liittyvää tarpeistoa, Cloettalla oli esillä uutuus suklaiden maut, Vuokkoset kampanjoivat suomalaisen laatutyön puolesta, Santa Marialta saatiin suuri näytekassi, jonka antia aion hyödyntää tulevissa ruokapostauksissa. A. Tillander tekee tärkeää yhteistyötä SEY:n kanssa ja mukaan saimme heiltä korvakorut. Instrumentariumun-osastolla saimme kokeilla Fuzion uutuus silmä-ja aurinkolaseja ja sieltähän löytyi kahdet ihanuudet. Minulta nimittäin puuttuu vahvuuksilla olevat aurinkolasit ja haluaisin värikkäät uudet pokat nenälleni keikkumaan. Meidät kuvattiin juurikin samoilla portailla, joilla olen oikeastikin seissyt pari kuukautta sitten Riossa. 

 Nutisal esitteli uutuus pähkinöitä, joista ehdoton lempparini on Sour Cream & Onion.

L`oreal taikoi upeita kampauksia illan juhlaa varten bloggareille ja löytyi tapahtumasta myös todellisia taikoja tekevä maskeeraaja-meikkaajakin.

Tällaiset tapahtumat ovat valtavan tärkeitä bloggaajille, koska bloggaaminen on yleensäkin aika yksinäistä. Suositun Sally´s-blogin kirjoittaja kertoikin, että kommentoiminen blogeihin on vähentynyt, koska ihmiset selailevat nykyään vain kännykkäänsä ja etenevät nopeasti sivustolta toiselle. Illan Blog Awardsissa palkittiin niin suomalaisia kuin ulkolaisiakin bloggaajia. Muun muassa vuoden viihdyttävin blogin voitto meni upealle Mini Fitness-blogin Eeville. 

Iltajuhlaan valitsin päälleni Marimekon musta-harmaan mekon. Marimekolta löytyy aina luottovaatteita, jotka kestävät vuodesta toiseen. Samalla mekolla juhlistan kesäkuulla ystäväni pojan lakkiaisia. Tapahtuma oli todella mielenkiintoinen, ehdottomasti seuraavallakin kerralla aion osallistua, jos van saan kutsun ;)

 Korkkarielämä ei ole vaan mua varten, jalkojen tuho :D

Pastellimajan Hanna

A. Tillanderin uutta Laukka-mallistoa. Ihastuin upeaan naulaan.

Nespresson uutukainen kahvikone taikoo mitä makoisimpia kahveja, itse valitsin valkosuklaakahvin.

Cloettan uutukaisista ehdoton suosikkini on raspberry licorice.

 Good Mood Mondaysin Annukka

Bussissa matkalla Inspiration Dayhin törmäsin aina iloiseen ja pirtsakkaan Pinkit Korkokengät-blogin Maijuun.

*

Piipahdin viime viikonloppuna Stockalla ja sieltä lähtivät mukaani kesää odotellen uutukaiset Michael Korsin sandaalit. Säihkettä kesään ja kävelymukavuus on erittäin hyvä "iskunvaimentimien" ansiosta. Rakkautta ensi silmäyksellä. Nyt odottelemaan vaan kesää ja sitä lämpöä.

Kuljen kengissä, jotka ovat sidottu sydänrusetein♡

Kuljen kengissä, jotka ovat sidottu sydänrusetein. Kevät ja luonnon voimaannuttava vesisade soittaa viemäriaarioitaan. Sitä pystyy mihin vain, jos vain kuuntelee sydäntään, uskoo, luottaa, pysyy vahvana ja ennen kaikkea rakastaa ♡ 

Tänään oli kivuttomin päivä aikoihin. En uskalla vielä tuulettaa, aika näyttää.

Maltilla eteenpäin. Valoa matkalle kohdata asioita. Uskoa ja ajoittain horjuvaa luottamusta.

Välillä ihmettelen, kuinka vähään mahtuukaan elämän runsaus, juuri minulle omistettu.

Pienet pehmoiset tassut vierelläni.

Uskallan elää.

 PS. Pienen kissan rakkaus on suuri asia. 

Instagram: satumkirjavainen

 Kauneinta on hämärtyessä illoin, kaikki taivaan rakkaus on silloin kerääntynyt valoon tummuvaan. Jäljettömiin päivä katoaa purppurataivaan taa,rannat himmenee,talot maan. Jatkan vaeltamista läpi pimeyden päivään seuraavaan*

Eläimet eivät osaa puhua ihmistenkieltä, olemme heidän äänensä. He eivät  voi muuttaa itse elinolosuhteitaan, joten meidän on toimittava. Tehdään eläintenkin elämästä parempaa, pari klikkausta ja allekirjoitus. 

Kiitos!

Allekirjoita paras eläinsuojelulaki, eläinlaki.fi

Käpylehmät asuvat kullattujen puiden alla*

Tämän päivän voi kiteyttää seuraavanlaisesti: hetki tuhkimona ja loppuilta sängyssä puoliunessa torkkuen. Onneksi kisut rakastavat nukkumista ja komppaavat mun olotilaani läsnäolollaan. Asiat ovat siis melkein balanssissa!En haluaisi olla muurahainen,koska ne eivät nuku. Olen menettänyt paljon,mutten onneksi nukkumisen taitoa. Tosin näillä kipulääke määrillä jos ei nuku niin on aikamoinen fagiiri ;D

Illan suussa oli hyvä kohtaaminen ja ilta-aurinko maalaa puiden latvat kultaisiksi. Puiden alla asuvat käpylehmät,joita naapurin lapset rakentelivat. Tuli aivan mieleen oma lapsuus. Jospa huomenna olisi jo toinen moodi? Paljon positiivisia adjektiiveja ja kivuttomuutta.

Maija pakettimatkalla.