Hengähdys. Sanoja. Hölynpölyä.

Joskus sitä tarvitsee enemmän lepoa, kun on uupunut.

Kun kroppa kertoo olevansa finaalissa.

Kun on ollut liikaa kaikkea.

Eilen mietin kauniita ajatuksia ja sanoja. Rumia sanoja ja rumia ajatuksia.

Minulle sanoilla on suuri merkitys. Jotkut haluavat viilata pikkua, eivätkä tajua humoristisesti sitä,että sanoillakin voi olla tarinansa ja muistonsa.

Minulle kauniita sanoja ovat mm. ranta, meri, loma, hieronta, hikiliikunta,tasapaino, uni, maku, kesä, perhe, onnellisuus, aurinko, maalaistiet, turkoosi, koti, rakkaus, vahva, ja matkailu. Ihminen voi elää onnellisena kaiken ympäröimänsä kaunan yläpuolella, jos vain on riittävän vahva.

Elämä luo vahvuutta, vaaditaan vahvuutta olla vahva. Tahtotila. 

Erilaisia maisemia, joita meissä asuu.

Tärkeintä on tasapaino.

Ei saa kadehtia, täytyy ihailla. 

Kadehtiminen ja pessimistisyys nakertavat ihmistä pikkuhiljaa sisältäpäin.

Tahdo elää omaa elämääsi, juuri omannäköistä ja ajattele kauniita sanoja.

Kiitollisuus on elämäntapa ja tunnetila.

Etene,älä jumi.

 Jos paremman hyvinvoinnin tavoittelu on liian raskasta,  hetki ei liene oikea. Silloin on hyvä pysyä vielä siinä missä on, mutta on myös turha valittaa. Mitään ei saavuteta ilmaiseksi. Sinulla tulee oikeasti olla halu ja panostaa parempaan elämään. Sinä itse teet päätöksen, mitä haluat. Tee kauniiden sanojen lista. Hyvä ja kasvu lähtee jo siitä kohti uutta ja parempaa. Itselleni on kirkastunut viime aikoina, että haluan voida entistäkin paremmin. Siihen kuuluvat liikunta, hemmotteluhoidot, kuten hieronnassa käynti, tasapainoisen hyvä olo ja mahdollisen stressivapaa ympäristö. Sitä, että osaa kuunnella sisäistä ääntään vaikka olisi millaista kissanristiäistä. Hölynpöly ei saa kuormittaa liikaa. Sitä tarvitsee ottaa itselleen aikaa ja nauttia tästä ohikiitävästä hetkestä. Tehdä niitä asioita, jotka edistävät omaa terveyttä kokonaisvaltaisesti ja joista kumpuaa hyvä olo.

Kauniit sanat ja teot versovat hyvyyttä ja hyviä asioita.

Kauniita sanoja ja tekoja et joudu selittelemään, mutta niitä rumia kylläkin.

Joskus sitä tarvitsee arjesta etäisyyttä - lomaa, että jaksaa taas arjen harmautta ja vastoinkäymisiä. Ja nyt juuri on se hetki, kun toivoisin olevani jossain aivan muualla, keräämässä uusia ajatuksia ja ideoita. Hengähtämässä hetken sinitaivaan alla meren äärellä.

               Noudatan tänäänkin Eeva Kilven neuvoa: "Pitää loikoa ja antaa ajatusten tulla."