tiistai 16. tammikuuta 2018

Valoisissa ja synkissä vesissä

Olen ollut sanaton, olen kohdannut viikonloppuna raskaita asioita vaikka joukossa on ollut valonpilkkujakin. Herkuttelimme ystävättäreni kanssa Kämpissä lauantai-iltana, se oli luksusta ja hetki arjen murheiden yläpuolella. Kämpin lasiterassin atmosfääri on aina yhtä luokseenkutsuva ja ihana sekä ruoka erittäin makoisaa. Sitä kaipaa välillä elämään pientä luksusta.

 Olen tehnyt päätöksiä. Päässyt ajatuksen tasolla taas seuraavalle tasolle päätöksessäni. Asioita ei voi jättää välitilaan. Onneksi on hyviä keskusteluita, ystäviä ja lämpöä. Tasapainottelua.
Voimat ovat välillä koetuksella ja joustavuutta tarvitaan liiaksikin. Hymyn taakse on helppo verhoutua, helpompi kuin kyynelten.
Jos hymyilet, niin harvoin kysytään syytä hymyyn, mutta kaikkia kiinnostaa se miksi itket?!
Elämä on kuin uintia valoisissa ja välillä synkissäkin vesissä. Kenenkään elämä ei ole ainaista auringonpaistetta ja onnea. Mutta monitoniseen elämään ei saa jumittua. On pysyttävä liikkeessä ja pyrittävä kohti parempaa, valoa.


Kaikki, mitä kaipaan nyt ovat: stressittömyys, olla terve,  auringonsäteet, muutama ystävällinen sana ja supervoimat

Musiikki helisi puutarhassa raskaasti, hieman surullisesti. Jäämurskassa viini tuoksui kuin meri, yön terälehtien alla. Viulujen alakuloiset äänet laulavat usvan noustessa:

"Kiitä taivasta, kohta on valon aika, rakastettusi kevät saapuu."











SHARE:

1 kommentti

  1. Sinulta ei vastoinkäymiset tunnu loppuvan. Todella ikävää. Onneksi varjoista tietää, ettei niitä olisi ilman valoa.

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥

Blog Design Created by pipdig