Synttäreillä!

Uusi viikko edessä. Tällä viikolla ei ole niin paljoa ennaltasuunniteltua ohjelmaa kuin oli viime viikolla. On kuitenkin sovittu jo kahden ystävän kanssa tapaaminen, lettukestit, viiniä, tapaksia ja laatuaikaa. Mukavaa!

Olin eilen ystävättäreni pojan synttäreillä. Onneksi sääkin suosi, vaikka aamusta satoikin vettä. Synttäreiden aikaan oli lämmin sää ja sadekin oli jo väistynyt. Juu, kirjoitin eilen meneväni kahdeksan vuotissynttäreille mutta nehän olivatkin seitsemän vuotissynttärit. Olin aikaani edellä kirjoittaessani postausta, sorry! Synttärit järjestettiin liikennepuistossa, joka on rakennettu 1972. Jos olen väärässä rakennusvuoden kanssa niin korjatkaa. Tarjolla oli kaikenlaisia herkkuja, juuri niitä herkkuja joita synttärisankari oli toivonutkin. Pääosassa oli Angry Birds -tarjoamiset. Lapset ajelivat polkuautoilla ja pyörillä liikennepuistossa, toki liikennesääntöjä noudattaen ;) Muistan itsekin ajelleeni samaisessa liikennepuistossa lapsena. Puisto on nyt tältä kesältä kiinni ja sitä aletaankin remontoimaan. Toivon mukaan remontti on kattava, koska rempattavaa riittää. Liikennepuisto oli useamman kesän ajan kokonaan kiinni, koska puistoon ei saatu valvojia. Liikennepuisto on hieno paikka, niin liikennekasvatuksen, sosiaalistumisen ja perheen yhteisen vapaa-ajankin kannalta.

Tämän näköisenä menin juhlimaan seitsemän vuotiasta.

Oletteko olleet jossain muualla lasten synttäreillä kuin heidän kotonaan? Jossain teemapuistossa?

Jotkut lapsiperheet ihmettelevät lapsettomuuttani, ihan harkittua sellaista. Olen kuullut monelta, että olisin hyvä äiti, mutta itse en ole kokenut jääväni lapsettomana mistään paitsi. Sitä ei osaa kaivata sellaista mitä ei ole koskaan ollutkaan. En koe olevani viallinen, koska lapsettomuus on harkittua. Lapsettomuus voi olla myös kipeä paikka, etenkin niille, jotka haluaisivat lapsen mutta eivät jostain syystä voi saada lasta. Minusta on mukava työskennellä lasten ja nuorten kanssa, mutta koskaan en ole kaivannut omia lapsia. Nautin siitä tunteesta, kun tulen kotiin ja saan vain olla (jos niin haluan) tai lähteä extempore lomalla ulkomaille, ilman mitään sen suurempia suunnitelmia. Olen kahden ihanan lapsen kummitäti (melkein 1 vee Niklas ja 1,5 vee Sofia) ja olenkin sanonut monelle, että maailma tarvitsee myös hyviä tätejä :) On kiva olla ystävieni lasten kanssa, leikin ja pelailen heidän kanssaan. Odotankin innolla sitä, kun kummilapseni kasvavat isommiksi niin voimme käydä yhdessä matkoilla. Haluan olla osallisena kummilasteni elämässä, koska sen muistaa sitten isompana hyvin kuka aikuinen välitti oikeasti jo silloin lapsena ollessa. Toki ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita ja joskus tiet valitettavasti erkanevat kokonaan tai osittain. Pelkkä lahjojen ostelu ei riitä yhteydenpitoon vaan lapsen kanssa täytyy pitää oikeasti yhteyttä. Tykkään tavata kummilapsiani, lähetellä kortteja, pieniä lahjoja ja soitella kummilapsilleni. Sanotaan, että koskaan ei ole liian myöhäistä, mutta kaikkiin asioihin tämäkään sanonta ei päde. Elämä tuo ja vie ihmisiä elämässämme, mikään ei ole pysyvää. Kaikella on aikansa ja paikkansa.

 Minusta on myös vastuunottamista se jos ei tunne itseään äiti-tyypiksi, ettei myöskään "tee"lapsia. Olen nähnyt lastenkodissa työskennellessäni paljon niitä lapsia, jotka ovat vain "tehty", rakkaudesta ei ole tietoakaan. Todella surullista. Äitiys ei ole sisäsyntyinen juttu jokaiselle naiselle. Kisu on meille vauva, häntä hellitään ja lellitään. Olen varmaan sen verran mukavuudenhaluinen ja itsekäs, että haluan elää vain itselleni ja miehelleni. En koe naiseuteni kärsivän siitä etten olekaan äiti. Tästä asiastahan voidaan olla montaa eri mieltä, mutta itse olen onnellinen näin. Koskaan ei pidä sanoa, ei koskaan, mutta mulle riittää, kun olen "äiti" kisullemme ja hyvä kummitäti kummilapsilleni. Olenhan kummitäti, kummius on tärkeä asia, ainakin minulle.  Haluan nostaa näkymätöntä hattua kaikille teille äiti-ihmisille, teette välillä raskastakin ja todella arvokasta työtä, jota arvostetaan aivan liian vähän.

 Juhlahumussa mukana oli myös synttärisankarin isovanhemmat, ihana pari, pitkä yhteinen taival :) Vanhan ajan hieno herrasmies ja kaunotar!

Tänään minulla onkin helppo työpäivä, kaksi tuntia aamusta yhteiskuntaopin opetusta, kaksi vapaatuntia ja kaksi tuntia iltapäivästä, toinen biologiaa ja toinen matikkaa. Sitten voikin kirmata metsään poimimaan puolukoita ja sieniä!

Ihanaa alkanutta viikkoa!