Viikonlopun fiiliksiä!

Viikonloppu, se on kaunis sana. Tervetuloa uusille lukijoilleni ja tervehdys myös vanhoillekin, olette ihania :) Tänään suuntaan työkamuni kanssa läheiseen kaupunkiin. Käymme kaupoissa ja syömässä, olemme nimittäin molemmat kulinaristeja! Eilen illalla innostuin lenkkeilemään todenteolla, siinä hujahti melkein 10 kilometriä ja ihan tuosta vain. Lenkin jälkeen oli mahtava olo ja olen huomannut, että myöhemmin illalla on sääkin happirikkaampi kuin päivemmällä. Kamerani kulkee koko viikonlopun tiiviisti mukanani, joten kuvia on luvassa viikonlopun tapahtumista.

Tähän viikonloppuun kuuluu olennaisena osana muun muassa,

Hyvää ruokaa, hyvässä seurassa! Sokerisia ja elämänmakuisia juttuja.

Karvakamuja, koiran kuonolainen ja pehmeitä kisun tassuja   ♥

Rentouttava ilta kera leffan ja yksi saunahuurteinen! 

Ajattelin katsoa Dome Karukosken ohjaaman Kielletty hedelmä-leffan. Poimin leffan Cittarin alelaarista viidellä eurolla.

Elokuva kertoo kahdesta vanhoillislestadiolaisesta nuoresta tytöstä Raakelista ja Mariasta, jotka lähtevät kesäksi Helsinkiin kokeilemaan erilaista elämää kuin mihin ovat tottuneet. Maalaistalossa, isossa lestadiolaisperheessä kasvaneet tytöt saavat kokea millaiselta vapaus tuntuu. Elokuva on kasvutarina ja kuvaus elämänvalinnoista uskonnollisuuden ja vapauden ristipaineessa.

Puolukkametsässä rymyämisestä ja toivon mukaan sunnuntaina saa nauttia tuoreen puolukkapiirakan tuoksuista.

Kaivelen kaapeista syysvaatteita, kääriydyn kaulahuiviin ja odottelen syksyn tuloa innolla! Jokainen päivä on uusi mahdollisuus sille, että juuri tämä päivä on elämäsi onnellisin päivä! Kiitollisuus, se on asia, joka tulee muistaa joka päivä. Ei ole olemassakaan itsestäänselviä asioita eikä sattumaa. Uskon vahvasti hyvän kiertoon ja olen myös huomannut, että hyvä kiertää. What goes around, comes around!

Nautin illan vietosta parvekkeella ja nautiskelen ehkä myös aamiaisen parvekkeella, viltin alla. Tää olikin hyvä ja toteutuskelpoinen idea. Pimenevinä syysiltoina on ihanaa istua parvekkeella löhötuolissa kynttilöiden tuikkiessa lyhdyissä ja katsella tähtitaivaalle. Siinä sielu lepää ja rauhoittuu. Hiljaisuus on joskus kaunis asia ja musiikki korville sekä kiireettömyys lisättynä vielä kaveriksi, mahtavuutta. Sitä kaipaa välillä rauhoittumista. Ikä on tuonut järkeä. Viikonloput ovat omaa aikaa ja rauhoittumista varten.

Muistakaa osallistua eilen alkaneeseen Muumimuki-arvontaan :)

  Otan mielelläni vastaan postaustoiveita :)

Ihanaista viikkistä  ♥