Erilainen sunnuntai.

Blogini on minulle tärkeä, mutta ei niin tärkeä kuin rakkaat läheiseni ja terveyteni. Tänään ette saakaan viimeistä Miami-postausta vaan vasta huomenna. Eilisiltana lepäilin ja tapasin ystäväni. Poskiontelotulehdus tai jokin flunssavirus on tullut kylään. Pahus! Mutta onneksi se ei ole kuolemanvakavaa :) Äitini totesi eilen kylässä käydessään, että oletpa rento. Mitäpä sitä tällaisella helteellä sinkoilemaan paikasta toiseen. Elämä on nyt tässä hetkessä, ei tulevaisuudessa vaan nyt! Tänään on erilainen sunnuntai, saan kylään kauan odotettuja vieraita, kesälomani viimeinen sunnuntai, lepäilyä, leipomista, hyvää mieltä flunssasta huolimatta, auton pesua pitkästä aikaa ja joululoman matkan tsiigailua sekä olin 14 vuotta sitten paikallisen baarin avajaisissa ja nyt tämä kyseinen nautiskeluravintola vietti lopettajaisia. Nostalgista ja jollakin tavalla ikävää. Vaikken ole tässä baarissa käynyt enää vuosiin, niin silti tuntuu pahalta, että jälleen yksi yritys sulkee ovensa tässä kylässä. 

 Huomasin kuluvalla viikolla, että onneksi Op-Visakortti palvelussa on valpasta porukkaa. Itselläni kun ei tule käytyä joka päivä verkkopankissa tarkistamassa saldoja. Jollain on Amerikassa varsin lokoisat oltavat ainakin vähän aikaa, kun oli nostanut kortiltani toissapäivänä vajaa 1000e. Ilmeisesti jossain automaatissa ollut luottokortin kopiointikone. Onneksi korttiyhtiöni korvaa menetyksen. Vanha kortti on suljettu ja uusi tulossa jo tuota pikaa. Tämän takia suosin matkalla käteistä ja luottokorttia. Paljon olen matkaillut, mutta tämä on vasta toinen kerta kun kävi näin. Kaverilla oli ollut aikanaan tyylitietoinen luottokorttikopioija varas ja hänen kortintiedoillaan oli shoppailtu Chanelilla.

 Vilkaisin pikaisesti viikolla myös tulevia työjuttuja. Toimin ensi lukuvuonna luokanvalvojana ja opettajana 7. ja 9. erityisluokkalaisille. Olen siis yhdysluokanopettaja. Oppilaita on 5 hienoa persoonaa, Kivaa!

Tänään saan vieraakseni kaksi entistä työkamuani kauempaa, ihanaa. Jäätelöä ja hyviä juttuja. Menin eilen  ihastelemaan kaunista kesäpäivää tutulle rannalle. Siellä roihusi tuli ja valtava savus nuotiosta. Kaljatölkkejä ja tyhjä makkarapaketti lojuivat maassa eikä ketään näkynyt mailla eikä halmeilla 40 minuuttiin. Liekö nuotiota yritetty sammuttaa? Mutta se on tehty laihoin tuloksin. Paikalla oli välillä kova tuuli, liekkejä ja puita aikalailla. Soitin paikalle palokunnan, kun ei ollut itsellä sammutusvälineitä mukana. Eipähän palanut minun ja muiden lieksalaisten suosima kesäpaikka. 

 Nyt olisi kiire tervehtyäkin, kun työtkin alkavat ensi viikolla. Viikon kuluttua nautin Helsingistä. Edessä on pakollinen miniristeily, koska keskustan kaikki hotellit ovat täynnä tapahtumien takia. Tärkeintä on saada nauttia Dinner In the Sky-tapahtumasta 40 metrin korkeudessa ja herkutella 3 ruokalajin päivällisellä. Uskoisin, että se tulee olemaan aikamoinen elämys!

Ja sitten muutama tärkeä ajatus sunnuntaihin.

Loppuun tärkeää asiaa, Pidä helteellä huolta myös lemmikistä!