Mun assarini on viimeisessä kuvassa ♡ rankkaa tämä some-elämä! Käpylän raitin lenkkipolku ja kuntosali. Porkkanoita, dippiä, glögiä ja metsämansikkavichyä. Pari kynttilää ja sointuva hiljaisuus. Uutukainen kirja ja uutukaiset ajatukset. Tassutellaan villasukissa ja ahmitaan tietoa matkakohteista. Joululomalla aion suosia lähimatkailua, joko Talllinna tai Tukholma tai jopa molemmat kohteet!
Nilkka on edelleen turvoksissa, kudosnesteet vuotavat onnettomuuden seurauksena. Täytyy mennä lääkäriin ja odottaa ihmettä tapahtuvaksi. Mutta onneksi en ole kovinkaan kipuherkkä vaan olen töissä koipeni kera. Kaikki aikanaan. Pihalla puuta ja sen koukkusormia ei palella tummuus eikä se kaipaa lumista huntua ylleen. Kaikki ylimääräinen kuormittaa liikaa. Pitkästä aikaa olotila, jossa ei kaipaa mitään tai ketään. On hyvä luottamus tulevaan. On vain tämä hetki eikä minnekään hoppu tai ikävä. Pimeys kyhnyttää kyljessä ja kuiskii raukeita sanojaan. Laatuseuraa, kolme ihanaa karvapalleroista. Voi lentää ajatuksen siivin lämpöiseen ja ottaa viltin alla iltatorkut. Miettiä tulevia matkoja, surffailla netissä ja olla hetkessä kiinni. Luksusta. Kotona.
Vilkutan pimeän pehmoisesta sylistä ja toivotan raukeaa torstaita!
Ihania kuvia 💕
VastaaPoistaPäivi