Olin Vain elämää-konsertissa perjantaina ja se oli todella hienoa nähtävää sekä kuultavaa.
Voit katsella kuvia tapahtumasta Instagramistani satumkirjavainen
Kuluva vuosi on ollut jälleen matkailuvuosi. Olen matkaillut vuoden aikana
15 kohteessa. Matkailu tekee minut onnelliseksi, se seikkailu ja samalla maailmankatsomus avartuu. Olen saanut nauttia upeista konserteista, päällimmäisenä mielessä Ultra Bran, Cheekin, Vain elämää ja suurlähetystön konsertit. Ystävien ja rakkaiden kanssa vietetyt hetket, mieheni täytti 40 ja juhlistimme pyöreitä vuosia Roomassa uima-altaalla viettäen.
Tosin vuosi on ollut rankkakin, mutta hyvin antoisa kaikista elämäni vuosista tähän mennessä. On ollut alkuja ja loppuja, takinkääntäjiä ja tosi ystäviä. Monia unelmia on toteutunut ja niin moni haaveeni on toteutunut tänä vuonna, olen valtavan kiitollinen, minua kuunnellaan yläkerrassa.
Särmiä voi toki aina hioa ja toivonkin uuden vuoden tuovan hyviä haasteita, elämän makuisia hetkiä ja uusia seikkailuja. Olen kehittynyt henkisellä puolella eikä materia ohjaa onneen. Panostan enemmän elämyksiin. Hyvinvointiin kuuluu lempeä ja hyväksyvä sisäinen ääni ja henkinen rikkaus eli kokonaisvaltainen hyvinvointi. Niitä ei voi paikata millään tavaralla. Hyvinvointi ja itsevarmuus ovat sisäistälaatua. Tee se mihin ryhdyt niin suurella sydämellä ja ole hommassa mukana täysillä. Älä valehtele itsellesi, muista rajat ja muista unelmat. Toivon ensi vuodelle tasapainoisen makoisaa elämää, rakkautta ja vähemmän stressiä sekä selkeitä linjoja. Yksikään vuosi ei ole täydellinen ja siinä piilee elämän raaka kauneus.
Toivon täydestä sydämestäni uuden vuoden 2018 olevan sellainen, miksi se on tarkoitettukin - lämmön ja valon juhlaa, auringonpilkkuja kasvoilla sydäntalvenkin pimeydessä sekä tunteikkaita kyynelhetkiä. Sydämen rohkeutta, matkailua, seikkailuja ja elämänmakuisia päiviä ja kirjeitä ystäviltä. Ei mitään unohdettua.
Lähes tyyntä,taivas on vaaleansininen ja aurinkoinen. Kaikkein rakkaimpansa voi viedä sydämessään mukanaan vaikka taivaaseen. Makoisia konvehtihetkiä ja hikikarpaloita hienoista ja vähemmän hienoista suorituksista. Meistä jokainen voi olla arjen enkeli. Epäkohdat ovat tulleet eteesi siksi,että sinä kasvat ja kehityt. Kaiken aikaa. Sydämellisiä ja aitoja kohtaamisia myös vuonna 2018*
Vietimme ystävien kanssa pikkujoulut luonamme viime perjantaina ja illan kruunasi yllärivieras, Korvatunturin joulupukki, näyttelijälegenda Juha Veijonen.
Kutsuin ystävät illalla yllätyksen äärelle. Ikimuistoiset yllätykset, joulussa on taikaa.
Tästä yhteistyöstä tällä viikolla vielä lisää kuvin ja sanoin.
Lahjoista paras oli saada ihanat ihmiset saman katon alle. Nauraa itselleen naururypyt ja vatsan kipeäksi. Rauhaisan hauskaa päivää Sinullekin ja enkeleitä päiviisi*
Kuutamolunta. Käpylä. Vaikka elämäsi tämän hetkinen valo olisi vain jääkaapin valo, niin silti valo ilahduttaa aina. Päivä alkaa hyvin, kun ajattelee valoisia asioita ja näin joulun aikaan pääsee myös toteuttamaan enemmänkin valoisia tekoja. On vaan luotettava siihen, että tammikuun valo hoitaa joulukuutakin hellemmin. Niin uskon.
Elämä ei ole mustavalkoista, näin joulunaikaan siinä on myös ripaus punaisen sävyjä. Punaisia huopikkaita ja punaisia poskia. Rauhaa, muistoja, jouluruokaa, valoa, enkeleitä ja kiireettömyyttä.
Näkekää jouluisen kauniita unia, hohtavista metsän tähdistä, jotka tuulen mukana tuikkivat.
Jouluun mahtuu koko ihmiselämän kirjo, kaikkine valoineen ja varjoineen. Sillä on paljon sävyjä kullasta mustaan. On yltäkylläistä ruokapöytää suurine lahjakasoineen ja taas sitä synkkää ja pelon siivittämään joulua. On joulu, joissa on yksinäisiä. Ainut läheinen on kuollut ja edessä on ensimmäinen yksinäinen joulu. Monesti se, että lähtee pois kotoa pyhien ajaksi auttaa hieman. Päälle ei kaadu kaikki muistot eivätkä seinät ja on tilaa ajatuksille. Mutta kaikille tämä ei ole mahdollista. Jotkut eivät vietä joulua ollenkaan, kuten allekirjoittanut. Joulun muoto on muuttunut kasvaessani aikuiseksi sekä isäni kuoleman myötä. Joulu on päivä muiden joukossa. Mieluiten olisin joulun aikaan matkoilla, koska se siellä saa todellakin relata. Mutta tänä joulun olen joulunpyhät töissä.
Lapsuuden jouluni olivat täynnä hyvää ruokaa ja lahjoja, yhdessä oloa, lautapelejä ja hyvää mieltä. Ulkoiltiin paljon ja joululomat olivat hauskaa aikaa.
Liian monissa perheissä joulua siivittää alkoholi, känniriidat ja krapula.
Ryyppyporukat olohuoneessa, hyväksikäyttö ja ikuiset arvet.
Monesti ne alkoholi- ja päihdevahinkoisessa perheessä eläneet lapset osaavat antaa arvoa selvälle joululle. Alkoholia voi nauttia lasin tai kaksi, mutta se, että sitä kitataan pullo tolkulla ja siitä aiheutuu riitaa, pahoinpitelyitä ja lopulta poliisiauton jopa ruumisauton vierailu, niin se on jo liikaa. Monelle lapselle joululoma ei ole iloinen asia, se voi olla pakoilua pois kotoa, pelkoa ja nälässä oloa, kun ei ole lomalla sitä koulua joka tarjoaa päivän ainoan lounaan.
Veikkauksen Nalleretki-video on suoraan elävästä elämästä. Se on koskettava, ahdistava ja todellinen. Siinä äiti yrittää viimeiseen asti suojella lapsia totuudelta ja tekee pakenemisesta leikin. Haluaa pitää lapset ulkopuolella omista huolistaan, ei halua, että lapset näkevät isänsä väkivaltaisena, joka yrittää vahingoittaa heitäkin. Mainoksen äiti haluaa pitää lasten mielet huolettomina ja puhtoisina. Pienetkin lapset ovat kyllä jo niin fiksuja ja taitavia tulkitsemaan tunteita, että varmasti tuollaisessa tilanteessa aavistavat, että tämä ei ole normaalia elämää.
Nalleretki-videon perheen talo näyttää ihanalta idylliltä, lapset söpöiltä ja äiti rakastavalta. Todennäköisempää toki on kunnan vuokrakaksio jossain ei niin kivalla alueella, likainen kämppä ja päihteitä käyttävät molemmat vanhemmat. Lapset saavat itse piiloutua sängyn alle piiloon tai juosta rappukäytävään pakoon kun väkivalta alkaa. Mutta tietysti tämän mainoksen onkin tarkoitus hätkähdyttää ja kertoa, että perheväkivaltaa voi olla kaikenlaisissa perheissä myös lapsettomissa. Myös niissä, jotka vaikuttavat ihanalta idylliltä. Tänäkin jouluna turvakodeista löytyy liian paljon perheitä. Aina väkivallan harjoittaja ei ole mies, mutta suurimmassa osassa tapauksista kylläkin, kun seuraa tilastoja. Olen itse ollut töissä turvakodissa ja joulun aikaan siellä oli useita perheitä paossa väkivaltaista isää. Toki parempi olla turvassa, mutta millainen fiilis on viettää joulu laitoksessa? Siltikin pelko siitä, että isä tulee haulikon kanssa turvakodin pihalle uhkailemaan perhettään.
Uskon vahvasti siihen, että on olemassa karma, jos toivot toiselle vain pahaa tai vahingoitat häntä fyysisesti tai psyykkisesti, niin joudut siitä vastuuseen ennemmin tai myöhemmin. Hyvä kiertää, niin pahakin. Elämä on omistajansa kädessä, onnea ei kukaan tarjoile suoraan tarjottimella tuotuna. Yksi valinta johtaa toiseen ja toinen toiseen suuntaan. On valittava tarkasti, koska ei ole olemassa aina poispääsyä valinnasta saatikka ei ole pelastajaa, joka tulisi aina pelastamaan, kun olemme valinneet väärin. Toivon, että kaikki ne jotka hiemankin tuntevat tarvitsevansa apua, niin hakisivat sitä ennen kuin on liian myöhä.
Luonnossa liikkuminen vahvistaa mielenterveyttämme ja saa aikaan uusia ajatuksia. Se auttaa vaikeuksien keskellä ja edistää mielenrauhaa. Liikunta ja mielekäs tekeminen edesauttavat hyvinvointiamme ja mielenterveyttämme. Asiat eivät edisty ja parane angstaamalla, hakkaamalla toisia tai haukkumalla. Ei haukku haavaa tee, näin sanotaan, mutta kyllä se vaan tekee.
Jospa tänä jouluna otettaisiin perinne viettää ihan "normaalia joulua" ilman riitoja, ikävää mieltä ja stressiä. Otettaisiin rennosti, kuunneltaisiin toisiamme ja muistettaisiin joulun aito sanoma ja annettaisiin kaikille hyvä joulumieli. Hyvä fiilis jää helposti päälle, joten siitä on hyvä jatkaa uuteen vuoteen ja siitäkin eteenpäin. Kalliskaan lahja ei korvaa huonoa fiilistä tai sitä ettei olla yhdessä.
Tänäkin jouluna jaan jouluruokaa niille, joilla ei ole varaa siihen muuten. Haluan mahdollistaa joulun koteihin ja lapsille joulutunnelman. Sen, että pöydässä on ruokaa vaikkei lahjat olekaan välttämättä juuri siltä toivelistalta.
Hyvän ruuan täyttämää, pelotonta, säihkyvää ja stressitöntä joulua kaikille!
Tänään alkaa joululoma. Se tarkoittaa sitä, että pidän ystävilleni pikkujoulut.
Makoisat tarjoamiset tarjoaa yhteistyössä Cafe Sose Käpylästä.
Käpylän pieni kahvila-kasvisravintola hurmaa lähiruoallaan ja tunnelmallaan.
Tästä yhteistyöstä lisää juhlien jälkeen.
Joulupöydässä on tarjolla jouluisia herkkuja ja hieman ei-jouluisiakin. Jälkiruuaksi hyviä juustoja, suklaata ja pähkinöitä kaiken muun ohella. Hyasintin tuoksua, koska hyasintin tuoksu on vaan niin ihana, täynnä tuoksumuistoja. Ihailen kynttilöiden salaperäisen upeaa loistetta. Huurrepuitten huokaillessa talvitaivaan alla, pakkanen hiipii pihamaalla ja tekee luonnosta valkoisen satumaan .
Elämä on välillä yhtä helvettiä, surua, tuskaa ja ahdistusta. 21.12.2011. Tuo ilta verhosi hetkessä itsensä tummaan surupukuun. Valkoiset hanget loistivat hälytysajoneuvojen valokeilassa kuin miljoonittain lepäilevät timantit. Huusin tuskasta ja surusta. Lopullisuudesta. Miksi sinun kultainen sydämesi ei enää jaksanut sykkiä?!
Sama polku, jota kuljin vuosia takaperin on tänään taas syvän synkeä, mustassa uiva. Ikkunan takanakin syvä musta pitää sylissään vesisateen hehkuvaa talvipäivää.
Silloin kun arjen reunat repeilevät ja tila ahtautuu surusta, kun taivas on liian etäällä ja oma hengitykseni on vain syvä huokaus. Kurotan katsettani ja ajatuksiani kohti valoa, joka jakaa toiveikkuuden, aivan pois kaikesta raskaasta. Jokaisella hetkellä on kai oma tarkoituksensa. Välillä on hetkiä, kun olen toivonut olevani isäni luona. Kun ikävä ja tuska ovat niin valtaisat.
Ihanaa iltaa isälleni taivaaseen, oot niin tärkeä ja rakas, paras isä, hyvät neuvot ja aina muistoissani. Ihan joka päivä. Koko ikuisuuden ja taas mä itken. Mutta hyvä, kun itkettää minulla oli huippu isä! Ja on edelleenkin, taivaassa. Mutta suru, se kuluttaa, vie voimia valtaisasti. Mutta se opettaa näkemään myös asioita eri tavalla ja elämään hetkessä.
On vain hengiteltävä syvään ja suljettava silmänsä ja uskottava parempaan huomiseen.
Suru haihtuu hetkeksi ja sitten se valtaa taas kehon.
Mutta se on tärkeää, ettei se jää asumaan koko ajaksi sisimpään.
Ylihuomenna se alkaa, joululoma, vaikka sään suhteen voisi luulla syysloman koittavan :D Olen nukkunut viikolla päikkäreisen muodossa univelkoja pois, enää en usko olevan väsymystä. Jotenkin on vaikeaa leikata kiireasennetta pois ja alkaa kerätä hieman joulumieltä.
Ulkona sataa tihkuttaa koko ajan vettä tai räntää. Tuulee välillä niin, että pipo meinaa irrota päästä. Aamulla on pimeää, iltapäivällä on pimeää, keskellä päivää harmaata. Tekisi mieli repiä koko pimeydenverho päältämme, tule jo pian kevät ja aurinko! Keksin muuten joulumielen löytymiseen keinon. Hyvinkin yksinkertaisen: Lumiukko-elokuvan! Joka ikinen jouluaatto hiljennyn tämän samaisen animaation seuraan. Turtumisen vaaraa ei ole, sen tiedän!
Äitini muisteli viikonloppuna, kun lapsena luettelin haluamisiani joulun alla äidilleni, käski äiti luetteloida ne asiat, joita en halua. Kuulema helpompi hahmottaa lyhyempi lista. Mutta mun touveet olivat tyyliin uusi takkia, teippiä, askarteluvälineitä jne. Hieman erilaisia toiveita kuin lapsilla nykyään.
Jouluna on luvallista toivo joulupukilta. Ainakin lapsilla. Me aikuiset sitten kypsinä mielipiteinemme toivomme pukilta mm. laatuaikaa perheemme kanssa ym. abstraktia ja vaikeasti paketoitavaa. Hassua tässä on se, että koko joulupukkihan on ihan vain meidän materiaalisen maailmamme tuotos, kuten joulun hittituote Tonttuovikin. Eihän isomahaisella punaiseen tonttupukuun pukeutuvalla jätkällä ole mitään tekemistä aidon joulunsanoman kanssa.
Tässäpä helppo ja edullinen jouluillallisen jälkiruoka, johon voit käyttää myös muita lemppari marjojasi. Nämä menevät myös hyvin vierasvarana pakkasessa. Joten oit unohtaa stressin ja relata!
Marjajäädyke
Tarvitset:
2 munaa
0,5 dl sokeria
4 dl vispikermaa
2 tl vaniljasokeria
350-400g marjahilloa
1 pss Omar -karkkeja
Erottele kananmunista keltuiaiset ja valkuaiset. Vaahdota valkuaiset vaahdoksi.
Vatkaa kerma ja mausta se vaniljasokerilla.
Vatkaa keltuaiset ja sokeri, sekoita joukkoon marjahillo ja pilkotut Omar -karkit. Lisää vaahdot joukkoon varovaisesti käännellen.
Tarkista maku, lisää tarvittaessa sokeria.
Jaa annosvuokiin tai yhteen isoon vuokaan. Huuhtele vuoat ensiksi kylmällä vedellä.
Pakasta vähintään kuuden tunnin ajan. Silikonivuokia käyttämällä jäädykkeen irroittaminen on helpointa.
Voit käyttää lakkahillon tilalla kokonaisia marjoja. Lisää silloin reilusti sokeria.
Jos olisi olemassa suklaapuu, jossa kasvaisi suklaata, niin hankkisin oitis sellaisen olohuoneemme nurkkaan lähelle sohvaa. Lapsena söin monta suklaakalenteria ennen joulua. Sisäisen lapsen kanssa eläminen saattaa olla haastavaa varsinkin näin joulun alla,kun kaupoissa on kasattu huojuvia ja taivaita tavoittelevia suklaapinoja vähän joka nurkan taakse. Mutta tänään voittaa HYPOXI treeni, lenkkipolku ja mä niin nautin vähälumisesta talvesta sekä tulevasta joululomasta ♡
Lupasin teille Instassa jakaa helppojen ja nopeiden porkkanalettujen ohjeen, joten tässäpä teille herkkuresepti.
Vatkaa kananmunat, maito, jauhot ja suola tasaiseksi taikinaksi kulhossa sauvasekoittimella tai vispilällä. Lisää voisula, hunaja ja porkkanaraaste ja sekoita kunnolla.
Paista letut kullanruskeiksi voissa lettu- tai piastinpannussa.
Salaatti: Höylää valkokaali ohuesti juustohöylällä tai suikaloi ohuesti veitsellä.
Raasta kaksi porkkanaa.
Lisää suikaloitu kaali ja raastettu porkkana kulhoon. Lisää oliiviöljy ja viinietikka. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää raejuusto ja sekoita.
Lisukkeeksi sopii myös puolukkahillo, survotut puolukat tai kylmäsavulohitahna.
Perjantai-iltana vietimme ystävättäreni kanssa pikkujouluja ja illallistimme aina ihanassa Brondassa sekä jatkoimme iltaa Kämppiin. Voin suositella Owl Cocktialia ja Knickerbockeria, Strawberrymargaritaa...
Kämppiin kannattaa poiketa, jos haluaa arkeensa hieman luksusta. Sen atmosfääri on erikoisen ihana. Jokainen tarvitsee välillä ripauksen luksusta ja Kämpistä sen olotilan tavoittaa aina.
Kerrassaan hauska ilta ♡ tällaisia tähtihetkiä kaipaa arjen kiireiden keskellä. Hetki Tuhkimona ja loppuilta verkkareissa.
