Eilinen työpäivä näytti jo lupaavalta ennen kuin iltapäivällä iski kivut ja vietin loppuillan viltin alla nukkuen. Josko tänään olisi taas parempi päivä :) Haluan ainakin uskoa kovasti niin. Se on positiivista ettei minulla ole mitään vakavan vakavaa kuolemantautia, mutta silti jotain kummallista.
Sain yhteistyökumppaniltani kivan uunituoreen piristyslahjan, jonka esittelen teille huomenna ja loppuviikosta pukkaa arvontaakin.
Eteisessä on toive- ja rukouspuu. Meillä vieraillessa voi jättää pieneen toive/rukouspuuhun oman toiveensa tai pyyntönsä ja iltarukouksessa muistan aina ystäviäni ja juuri heille tärkeitä asioita.
Mukaellen iki-ihanaa runoilijaa Edith Södergrania.
Nyt on syksy, ja kultaiset linnut
lentävät kaikki kotiin sinisen veden yli;
rannalla istuen tuijotan syksyn koruja,
ja hyvästely humisee puissa.
Hyvästely on suuri, ero edessä,
mutta jälleennäkeminen on varma.
Siksi on uni kevyt, kun nukahdan, käsi pään alla.
Aurinko on poissa, talvi tulee hiutaleittain.
-Edith Södergran-
Ihana idea tuo rukous- ja toivepuu.
VastaaPoistaViltsu
Kaunis, kaunis runo. Niinkuin Edithillä usein on. Paranemisia sinulle!
VastaaPoistaTosi kiva tuo puu. Oisko mahdollista saada nähdä vielä kokonaan? Että saisin ideaa mahdollisen oman vastaavan toteuttamiseen? Toivottavasti kivut häviää. Uskon, että kroppasi etsii nyt itseään, kun kiloja on lähtenyt niin paljon. Se on aina suuntaan ja toiseen, menee hermoilla/nivelillä/luilla aikaa tottua uuteen olomuotoon.
VastaaPoistaLaitan kuvaa puusta viikonloppuna :)
VastaaPoistaTulipa jotenkin lämmin olo lukiessani että rukoilet ystäviesi puolesta. Minäkin teen sitä, tosin minkä puolesta milloinkin, ja missä milloinkin.
VastaaPoista