Pieniä suuria asioita - lasten asialla!

Eilen piipahdimme äitini kanssa isänpäivä lounaalla ja rakkaan enkeli-isäni haudalla.
Mieleeni tulvahti ihania muistoja. Muistoja, jollaisia ei jokaisella lapsella valitettavasti ole.

Aito läsnäolo, turvallisuus ja kodin lämpö, ne ovat jääneet itselläni mieleen lapsuudestani.

Kiitos elämästä, isä ja äiti. Mietin isänpäivänä lapsia ja törmäsin netissä ajatuksia herättävään videoon ja tähän kirjoitukseen.

Aloin pienellä summalla SOS Lapsikylä kuukausilahjoittajaksi, koska asia on niin tärkeä.

Koska itse sain elää hyvässä kodissa ilman pelkoja, niin haluaisin antaa sellaisen lapsuuden ja elämän mahdollisuudet muillekin. Usein syynä lasten heitteillejättöön on perheen vanhempien päihteidenkäyttö tai yksinkertaisesti kykenemättömyys kasvattaa ja hoitaa lapsiaan. Liian usein tässä nykyisessä maailmassa suoritetaan ja unohdetaan tärkeimmät, läheisemme ja itsemme. Koetetaan turruttaa pahaa oloa päihteillä.

En itse ymmärrä humalatilan ihannoimista ja alkoholin liika kulutusta. En ole alkoholin suurkuluttaja,en käytä huumeita, enkä polta tupakkaa. Hyvä olo löytyy elämään aivan muista asioista kuin päihteistä. Ehkäisevä päihdetyö olisi tärkeää, miettiä asioita joista saamme hyvän olon muulla tavoin kuin käyttämällä päihteitä. Mutta, jos olet joutuut jo pois kaidalta polulta, niin ei ole myöhäistä "parantua". Mutta se vaatii selkärankaa, itsekuria ja halua parantaa elämänsä. Tähänkin on olemassa erilaisia tukimuotoja, Olen joutunut seuraamaan viime aikoina läheltä peliongelmaisia ja päihde- ja mielenterveysongelmaisia aikuisia ja nuoria, heidän lapsuuden traumojaan, jossa lapsetkin jäävät vaille huolenpitoa. Kun mikään ei ole kotona turvallista ja pysyvää, mikään muu kuin alkoholi ja paha olo, niin se tekee ihmiseen elinikäiset jäljet. Osa jatkaa vanhempiensa jalanjäljillä tuhoten päihteiden käytöllä itseään, parisuhteitaan, läheisiään ja oman elämänsä pienimmätkin rippeet. 

Alkoholi ja päihteet eivät ratkaise ongelmia, ne kasaavat ongelmia ongelmien päälle ja muuttaa ihmistä. Päihteet eivät ole rentoutumiskeino, ne lisäävät pahaa oloa ja ongelmia. Läheisille päihteidenkäyttö merkitsee pelkoa, ahdistusta ja petettyjä lupauksia. Sanat, jotka kehottavat hakemaan apua, sanat, jotka valuvat ongelmaisen korvista pois kuin hiekka sormien välistä. Tuhon kierre jatkuu. Valitettavasti tunnen tällaisia ihmisiä ja on surullista seurata kuinka ihminen lipuu yhä kauemmaksi, tunnistamattomaksi eikä myönnä ongelmiansa. Lopulta hän on siinä pisteessä, että leikkii elämällään venäläistä rulettia. Miksi tuhota elämä ja muiden siinä sivussa, joka on meille annettu lahjana?

Kaltoinkohdellut ja heitteille jääneet lapset tarvitsevat tukeamme, sillä he ovat erittäin haavoittuvassa asemassa niin omassa kodissaan kuin sen ulkopuolellakin. Traumat seuraavat aikuisuuteen ja aina hautaan saakka. Lapsi ei voi jättää päihdevanhempiaan kuten aikuinen ihminen päihteitä käyttävän puolisonsa. Lapsen osa ei ole helppo. Tulee se hetki, kun koti lakkaa tuntumasta kodilta. Se tuntuu ahdistavalta paikalta, josta haluaa pysyä kaukana. Olen kuullut lapsen suusta, kuinka ihanaa onkaan kun kotona on hiljaista. Silloin, kun vanhemmat ovat sammuneet eikä tarvitse pelätä ennen kuin uusi pullo taas aukeaa.

Sydäntä särkevää, mutta valitettavasti totta! Lopeta ennen kuin on myöhäistä tai ennen kuin päihteiden käytöstä tulee tapa. Joskus yksikin drinkki on liikaa. Hellitä mahdollisesti työtahtiasi, huomaa läheisesi, jotka tarvitsevat sinua. Siinä vaiheessa, kun nenän päällä on muutama metri multaa, niin on sama oletko ollut maallisessa elämässä johtaja vai duunari. Mieti millaisen elämän haluat itsellesi ja läheisillesi?

Tästä pääset Lasinen lapsuus-nettisivulle ja tästä SOS Lapsikylän -sivustolle.

Kaikilla ei ole isää tai äitiä tai elävät perheessään"orpoina" vailla rakkautta, turvaa ja huolenpitoa. 

Kaikki eivät voi tulla isiksi tai äideiksi, vaikka olisivatkin ihannevanhempia. 

Vanhempien kaipaus jää.

Vanhempiemme jälki ei koskaan häviä elämästämme.
Olen kiitollinen omasta lapsuudesta, jossa kaikki oli hyvin :)

Viimeisen mutkan jälkeen
katseeni yltää kotiovelle, 
jota enkelit pitävät auki.
Kotona odotetaan.

Hän, joka tietää, on jo vastassa,
kietoo tulijan valon viittaan ja sanoo:
Täällä on kaikki toisin,
eheää, särkymätöntä, uutta.
-Pia Perkiö-

Rakkauden vastakohta ei ole viha,vaan välinpitämättömyys. Taiteen vastakohta ei ole rumuus, vaan välinpitämättömyys. Uskon vastakohta ei ole harhaoppi, vaan välinpitämättömyys. Ja elämän vastakohta ei ole kuolema, vaan välinpitämättömyys.Suru on kotinsa menettänyttä rakkautta.

- Elie Wiesel -
Välitetään toisistamme ja etenkin suurella sydämellä itsestämme. Kaikki lähtee meistä itsestämme!