Eilen iltana oli pimeässä alkutalven illassa istumista rantasaunan lauteilla, hentoinen sade ropisi kattoon ja palavien puiden tuli loisti tulipesän lasiluukun läpi. Pielinen soitti aariaansa pulahtaessamme hyiseen veteen. Tervasaippuan ja koivuvihtan tuoksu täytti tilan. Kiuasmakkaraa ja valoisan kaunis sekä pysähtynyt hetki pimeän maailman keskellä. Illan raukeus hiipii sisimpään; hyvä elämä. Ei niin täydellinen, mutta hyvä Kiuasmakkaran makuinen ja kesän muistojen puhtoisen tuoksuinen.
Tänä iltana luokseni saapuu pari hyvää ystävääni ja nautimme kiireetömyydestä kera hyvien ruokien ja glögin. Sellaista rentoa kotona olemista, ei baareja, kasvojen pakkelointia tai muuta hössöttämistä. Onneksi edessä on viikonloppuja jolloin saa levätä ja antaa ajatusten lentää. Silloin on luovimmillaan. Sieluni nauttii ja lepää. Vielä, jos sataisi lunta, niin tienookin näyttäisi asteen verran valoisammalta ja pääsisi hiihtämään ja tekemään pitkiä hiihtolenkkejä. Minun intohimoni.
Enkeleitä viikonloppuusi!
Enkeleitä viikonloppuusi!
PS. Hienosta kasvatuksesta ja hyvien viinien tuntemuksesta on suurta iloa koko elämän ajan.
-Ernest Hemingway-
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.