Elämä on ♥ #&"!

Elämä on. Valintoja. 

Meillä jokaisella  on omat painolastimme, menneisyytemme, tragediamme, murheemme ja surumme. Onneksi meillä on myös ilomme. Meillä kaikilla on oma kuvakulma, josta katsomme elämää ja arkea. Voit aina muuttaa näkökulmaasi. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Sen ei tarvitse määritellä sinua loppuelämääsi. Voit muuttaa toimintatapojasi. Sinussa on voimaa ja vain sinä voit muuttaa oman elämäsi. Sinä voit tehdä arjestasi sellaista kuin mitä itse siltä odotat.  Elämässä tapahtuu asioita, joita en elämääni haluaisi, mutta silloinkin voin valita lopulta sen, miten niihin asioihin suhtaudun. En halua vain syyttää vaan päätän jatkaa itse eteenpäin niillä eväillä, jotka minulla nyt ovat. Vaikka ajatusmalli onkin vaikea, niin se tuo hieman voimia. Olen nimittäin taas kipeänä. Ei mitään vakavaa, mutta silti.

Poskiontelotulehdus, nieluun valuva lima ja kipeä kurkku sekä orastava kuume.
En enää jaksa pitää lukua siitä, kuinka usein olen ollut kipeänä. Ne terveet hetket ovat harvemmassa.
Onneksi en ole enää siellä mistä tämä johtuu, kun kupla puhkeaa aikanaan.
Sellainen, joka ei kärsi (vielä) näistä oireista vähän väliä, niin ei osaa kuvitellakaan millaista on olla alati tulehtunut hengityselimistöstään tai sairaslomalla. Eihän tämä ketään muuta kosketa kuin minua, saatikka ei ketään kiinnosta jos sairastuisin vakavammin lisäsairauksiin. Niin moni muukin työpaikallani kärsii samoista oireista. 

On vaan pidettävä itsestään huolta, vaikka oireiden syy lakaistaankin maton alle. 
Salaillaan ihmiset sairaksia.
Asiaa pidetään ns. akkojen jorinoina, mutta ei pidä unohtaa,että kolikolla on aina myös kääntöpuolensa. Tiedän tasan tarkkaan ne, jotka eivät pidä totuuden torvesta.
Mutta se ei ole minulta pois.
Mutta joltain muulta vielä tulevaisuudessa.
Ikävä kyllä.
En ole onneksi myynyt sieluani tälle kaupungille,kuten osa iso saappaisista. 
Voin olla rehellinen.
En kompastu omiin viritelmiini.

Elämä on.
On pidettävä itsestään huolta, aina ei voi pelastaa kaikkia.
Mutta rehellisyys ja empatia, niitä ei tule unohtaa.
Itsekkyys ja opportunismi sitovat sielun solmuun.

Minulle auttamisesta seuraa välittömästi fyysisesti ja henkisesti hyvä olo. 
Ainakin uskallan olla erilainen, puhua totuutta. Kun oirehtii tarpeeksi, niin ei halua kätkeä asioita, koska muuten mikään ei muutu. Erilaisuus voi toisinaan tuoda mukanaan yksinoloa, mutta toisten liiallinen myötäily saattaa vieraannuttaa myös omasta itsestä. Päätän itse, mistä kannan huolta ja mistä huolehdin. Minulla on oikeudet. Oikeus voida oireettomasti, koska ainainen sairaana olo ei vain vaikeuta työntekoa vaan muutakin elämää. 
Onneksi en ole sairastunut vakavammin, vaikka olen kauhukseni tavannut niitäkin joiden terveyden heikko sisäilma on vienyt.

Olen väsynyt olemaan vahva

ja pidättämään henkeäni

kuin kottaraista häkissä.

Tahdon avata häkin ja antaa unien tulla

ja päästää linnun räystäälle kävelemään

ja juomaan sadevettä

Näin sade

irrottaa hitaasti ääriviivat

ja saa kaiken näyttämään pehmeämmältä;

irrottaa häkin viivat

ja viivat jotka tarkoittavat mustaa lintua ja kohtaloa;

takaa-ajetut sävelet

linnun juoda.

-Eeva-Liisa Manner-

Kuva