Juhlaa, lämpöinen kohtaaminen, puheita ja hyvää hiljaisuutta*

Olipa ihana maanantaipäivä espanjattaren eli bloggarin Vivi Vinnan kanssa ja iltakävely lämpöisessä Helsingin illassa ♡ Käveltiin pitkin upeita Ullanlinnan katuja ja katseltiin ulapalle merenrannalta,kerrottiin juttuja elämästä ja nautittiin hyvästä ruuasta* Tosin Kiilan burgeri petti tällä kertaa, raaka  jauhelihapihvi. Saimme uudet annokset, muttei sekään ollut sitä mitä halusin. Mutta Raffaellon tapakset olivat onneksi herkullisia sekä Strindbergin makoisat macarons-keksit. Tunnen Astan vuosien takaa, olin hänen opettajansa ammattikorkeakoulussa ja sitten hän muutti Espanjaan. Vuodet ovat vierineet, olemme seuranneet toistemme blogeja. Jälleennäkeminen, niin ihana.

Odotan innolla seuraavaa tapaamistamme, juttua riittää ja seuraavan kerran valloitamme lisää Helsingin katuja.

*

Ohuet pilvet auringon lomassa ovat ripustettu monena päivänä  taivaan siniselle pyykkinarulle. Tänään satoi hieman vettä, harmaampaa. Linnun laulua ja auringonpaistetta. Loppuja ja alkuja vihreässä keväässä ja pyörivässä hennossa tuulessa. Lämpöinen tuuli saa lehdet laulamaan, kesä on täällä. Kauniita ajatuksia, hyvin nukuttu yö ja lämpimiä ilmoja. Viime aikoina on ollut paljon kaikkea. Tehtävää, työtä ja päätöksiä. Helpotuksia. Väsymystä. Iloa tehdystä, helpotusta oikeista päätöksistä. Minulla on aikaa, rauhaa, etäisyyttä ja tilaa ajatuksilleni.

Hyvä fiilis eilisestä juhlasta. 

Koulumme siis juhli kuusikymmenvuotista taivaltaan. Juhlassa oli upeita musiikkiesityksiä eri vuosikymmeniltä ja koulumme kasit olivat leiponeet kolmekymmentä erilaista täytekakkua. Ja itse maestro eli entinen koulumme musaope on paikalla eli Kari "Rytky" Rydman. Niin kaunis on maa,niin korkea taivas-biisin tekijä ja opettajiemme kuoro lauloi eilen. Sain olla kuorossa mukana, se oli suuri kunnia. Koulumme entisiä opettajia on myös tunnettu Kylli-täti eli Kylli Koski. 

*

Tänään kerkisin vain pyörähtämään kotona. Olin töissä, otin päikkärit ja kiirehdin taas töihin. Käperryin töiden sohvan nurkkaan, on ihanaa olla omassa maailmassa ja omissa ajatuksissa. Olen city-erakko, voin säädellä itse sosiaalisuuttani. Olen oppinut elämään tässä hetkessä mutta voin tulla siinä vieläkin paremmaksi. Viime viikolla iltalenkillä näin pienoisen hiiren. Sekin tietää, että valo on kesän vihreä salaisuus. Se kuljettaa mukanaan kuolemaa, mustaa valoa. Haluammeko tartuttaa toisiin ihmisiin teoillamme ja sanoillamme kevään kirkkautta ja valoisuutta vai mustan puhuvan synkkää ja kuoleman kaltaista olotilaa? 

Sinä voit valita sanasi, ajatuksesi ja tekosi. 

Kuljetaan kohti kesää ja valoisuutta!

Marimekko lahjoitti Kivet-kangasta, joka on valmistettu juuri koulumme perustamisvuonna eli 1956.