Adventtia, kauneutta ja turhuutta!

Hiljaiset aamut, peiton pehmeässä sylissä. Hiljaiset ja kiireettömät aamut ovat parhaimpia. Voi lueskella sängyssä ja haukata aamupalaa kaikessa rauhassa. Tehdä juuri mitä haluaa ilman aikatauluja. Nukkua päikkärit, syödä jälkiruokia ja nähdä kirjallista kauneutta! 

Eilen illalla kotiini saapui iltaani ilostuttamaan ja kaamosta valaisemaan rakkaat ihmiset, jotka työni ovat tuoneet vuosien varrella elämääni. Sielunsiskot. Glögi-iltamat. Kotikemuilua. Ei baarihössötystä.Paljon naurua, kourallinen kauneutta ja kaunista turhuutta.Koristelin illan kiteillä kiireettömyyttä, pienillä turhamaisen hyvää tekevillä lahjoilla ja kaikella hyvällä. Välittämistä, ennen kaikkea aitoa välittämistä sekä pari pikarillista glögiä kera cocktailpalojen.

Minulla on tiedossa parin viikon kuluttua yhdet pikkujoulut, työpaikkani pippalot. Aion käydä pienissä jouluissa vain syömässä toisen työkaverini kanssa ja sitten hurautankin kotiin. 

                      Minusta on tullut kovin mukavuudenhaluinen! 

Makoisaa ensimmäistä adventtia :)

Onko sinulla tiedossa pikkujouluja?

Oi,mikä ihana ilta. Voi tapahtua mitä vaan. Hän tapaa monta ystävää...♡

Saunan tuoksuinen glögi-iltama

Eilen iltana oli pimeässä alkutalven illassa istumista rantasaunan lauteilla, hentoinen sade ropisi kattoon ja palavien puiden tuli loisti tulipesän lasiluukun läpi. Pielinen soitti aariaansa pulahtaessamme hyiseen veteen. Tervasaippuan ja koivuvihtan tuoksu täytti tilan. Kiuasmakkaraa ja valoisan kaunis sekä pysähtynyt hetki pimeän maailman keskellä. Illan raukeus hiipii sisimpään; hyvä elämä. Ei niin täydellinen, mutta hyvä  Kiuasmakkaran makuinen ja kesän muistojen puhtoisen tuoksuinen. 

Tänä iltana luokseni saapuu pari hyvää ystävääni ja nautimme kiireetömyydestä kera hyvien ruokien ja glögin. Sellaista rentoa kotona olemista, ei baareja, kasvojen pakkelointia tai muuta hössöttämistä. Onneksi edessä on viikonloppuja jolloin saa levätä ja antaa ajatusten lentää. Silloin on luovimmillaan. Sieluni nauttii ja lepää. Vielä, jos sataisi lunta, niin tienookin näyttäisi asteen verran valoisammalta ja pääsisi hiihtämään ja tekemään pitkiä hiihtolenkkejä. Minun intohimoni. 


Enkeleitä viikonloppuusi!

PS. Hienosta kasvatuksesta ja hyvien viinien tuntemuksesta on suurta iloa koko elämän ajan. 

-Ernest Hemingway-

                                                        

Melankolian riemut

Eilen iltapäivällä minulla oli sellainen olo, että olisin voinut melkeinpä hypätä kaivoon. Päätä särki, kaikki tuntui synkän harmaalta, joka paikkaa kolotti. Oli niin vetämätön olo ja mielikin oli maassa, ainakin polvissa saakka. Kun on tsempannut muita päivän, niin joskus tuntuu vastoinkäymisten kohdatessa vain siltä ettei enää jaksa tsempata itseään. Olen huomannut itsestäni vuosien saatossa sellaisen asian, että olen luonteeltani varsin positiviinen ja sosiaalinen, mutta saan olla töissä niin sosiaalinen, että kotiin tullessani nautin epäsosiaalisuudesta ja hiljaisuudesta. Olisi helppoa jäädä sohvanmutkaan murjottamaan, mutta peruspositiivisena pirkkona haluan pysyä elämässä pinnalla.Liikunta auttaa yleensä aina ja päätinkin lähteä juoksulenkille ja kappas mielialakin koheni. Kotiin tullessani olin saanut tunnin aikana punaiset posket, uusia ajatuksia ja freshimmän mielen.

Olen alkanut nauttimaan yhä enemmän niistä hetkistä, kun minulla ei ole minkäänlaista ennalta suunniteltua tekemistä. Olen saanut mennä elämässäni niin paljon, että tänä vuonna tullut jonkinlainen tienristeys ja valaistuminen monessakin asiassa. Nautin liikkumisesta ja sen tuomasta hyvästä olosta sekä lukemisesta. Uusin hankintani on Japanilaiskokin kertomus työskentelystään Pohjois-Korean hovissa, Diktaattorin keittiömestari. Kirjan alku vaikuttaa ainakin lupaavalta.

Sielunmaisemani on hyvin vahva, lämpöinen ja aurinkoinen mutta kauniin kamalalla tavalla myös synkän melankolinen. Parhaimmat ideat syntyvät pimeään kaamosaikaan ja silloin, kun olen hieman melankolinen. Juoksulenkillä ajatuksetkin juoksevat, sitä tuntee elävänsä kun hikikarpalot juoksevat otsalla ja syke nousee. Se on niin mahtava tunne, etten pysty kuvailemaan sitä euforista oloa, joka tulee hikisen liikuntasuorituksen jälkeen. Tulee niin voittajafiilis ja kroppakin voi paremmin, mielestä puhumattakaan.

Elämässä tarvitaan lämpöä, eläytymistä ja myötätuntoa.Juoksulenkkejä, jolloin voi huomata tähtien naurua pilvien lomasta ja järvituulen huminan. Kotona nautin kirjan sivun kahahduksesta, kiireettömistä levollisuuden hetkistä ja kissan kehräyksestä. Melskettä ja hiljaisuutta. Elämää.

Toivepostaus: Rukous/toivepuu

Muutama blogini lukija ihastui viime viikolla postauksessa vilahtaneeseen rukous/toivepuuhuni ja teinkin siitä lisäpostauksen Eli meillä käydessä voi jättää tällaiseen punaoksaiseen "puuhun" paperilappusella toiveen tai rukouksen. 

Ostin tämän punaoksaisen puun ämpärineen viime vuonna ystävättäreni kukkaputiikista ja se toimittikin viime vuonna modernin joulukuusen virkaa. En tänänkään vuonna aio hankkia joulukuusta enkä muutakaan joulukrääsää. Minulla on kotona paljon erilaisia enkeleitä, mutta erityisen ihania ovat Willow Treen enkelit. Jos sinulla on myydä näitä ihania enkeleitä, niin olisin kiinnostunut ostamaan. 

Onko Teillä mielessänne jokin asia, jota haluaisitte minun tekevän postauksen?

Tästä linkistä löytyy hyvä ja napakka kirjotus liittyen krääsättömään jouluun. Nautitaan parhaimpamme mukaan kohta alkavasta joulun ajasta. Heitetään stressi siivoamattoman kaapin perukoille, jossa emme vietä jouluamme, emmehän?

Riittävä yöuni. Positiivisen realistinen elämänasenne ja vettä pitkin päivää. Marraskuun harmautta. Melankolisen raaka ja kaunis kaamos. Toivon loppuvuoteen lempeyttä itselle ja muille. Siinä on toivetta kerrakseen.

Kirppislöytö - puinen lasivitriini

Tein viikonloppuna varsinaisen löydön facebook kirppikseltä. Löysin aivan ihanan tummaa puuta olevan lasivitriinin olohuoneeseen. Kyseessä ei siis ole mikään lastulevy viritys :D

Olin jo jonkin aikaa miettinyt olohuoneen tyhjään nurkkaan uutta mööpeliä ja nyt se löytyi ja vieläpä edullisesti. Värimaailmaltaan se sointuu täydellisesti viime keväänä myöskin facebook kirppikseltä löytämäni tumman puisen lipaston sävyyn sekä ruokapöydän ja perintösenkin värimaailmaan. Vielä, kun löytäisin tv-tason samaan sävyyn, niin koti olisi värimaailmaltaan yhteneväinen.

Löytämässäni vitriinissä on mielestäni kaunis yksityiskohta se, että siinä on lasitus myös sivuilla. Laitoin vitriinin arvoiselleen paikalleen kuuluvat Arabian Paratiisi-astiat, Aarikan ja Iittalan lasiesineet ja muutaman minulle tärkeän kirjan.

Olohuoneen ilme muuttui täysin vitriinin ansiosta, nyt se näyttää enemmän aikuisen ihmisen kodilta ja olohuone on juuri sellainen kuin haluankin sen olevan (tv-tasoa lukuunottamatta). Mutta hiljaa hyvä tulee ja uskon löytäväni vielä kirpparilta sopivan tv-tasonkin. 

Kirppiksiltä tekee hyviä löytöjä, kunhan ei pidä hankintojen kanssa kiirettä. Meillä oli olohuoneessa vitriinin mentävä aukko, joka nyt on täytetty. Ja kun sen sai vielä muuton tieltä pois edullisesti, niin kyllä kelpaa.

 Oletko sinä löytänyt huonekaluja tai muita ikimuistoisia aarteita huokeaan hintaan kirppikseltä?

Tämänkin päivänä aforismina toimii seuraava: 
Läheiset, tekemisen vapaus, luovuus ja herkut (tilkka viiniä) - elämästä nauttiminen ja hyvyys elollisia kohtaan. Siinä on hyvän elämän avaimet 

Ihmeitä täynnä oleva viikonloppu ♥

Viime viikonloppuna sain taas lisää perspektiiviä elämääni autellessani vanhusta. 
Kotiin kävellessäni mietin hänen elämäänsä ja omaani. Tunsin kiitollisuutta tätä naista kohtaan. Hänen kohtalonsa opetti minulle paljon. Oivalsin jotain todella tärkeää. Minulle avautui aivan uusi maailma. Avustustyö on antanut elämääni paljon. Välillä se on ollut henkisesti raskasta, mutta olen saanut  työltä paljon enemmän kuin luulinkaan. Olen oppinut elämästä ja sen monivivahteisuudesta todella paljon. Sydämeni oppi taas viikonloppuna jotain uutta. Pidämme liiankin usein itsestäänselvyyksinä näkö- ja kävelykykyä. Osaan taas antaa arvoa elämälle itsessään. Joskus on vaan hyvä ravistella arvojaan. Siinä oppii aikalailla uutta elämästä ja sen sisällöstä. Elämän yli ei vain voi kävellä ja pyyhkiä jalkojaan kuin vanhaan mattoon. 

Välillä on pakko pysähtyä ja ajatella asioita monelta eri kantilta. Joskus täytyy soutaa tummissa vesissä, jotta voi saavuttaa paremman tulevaisuuden ja saa tukevamman otteen elämästään. Elämä ei ole valmis paketti, kaikki tuttu ja turvallinen voi hävitä elämästämme sekunnissa. Mitä hyväksyvämpi ja eheämpi olotila meillä on itseämme kohtaan, sitä enemmän meillä on jakaa hyvää oloa myös muille. Olen kiitollinen tästä kaikesta mitä minulla nyt onkaan ja pienestä suklaarasiasta, jonka sain tältä ihanalta enkelimäiseltä naiselta. Glögiä, suklaata ja viikon naistenlehdet. Tämä pieni ohikiitävä hetki. Kiitollisuus on paketoitu pieneen hetkeen. 

"Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville." (Kalevalaisesta runoudesta).

Haluan jakaa vielä toisenkin hyvän tahdon asian. Tämä viikko vietetään vielä Movemberia. Viime vuonna menin Movemberin aikaan terveystiedon oppitunnille tämän näköisenä. Niin aion tehdä huomennakin  Olen liikkeellä hyvän asian puolesta, josta ei voi puhua liikaa! Suomessa Movemberin pääyhteistyökumppani on Syöpäsäätiö. Movemberin tuotot ohjataan Syöpäsäätiölle, joka tukee varoilla eturauhas- ja kivessyöpätutkimusta.

Tämän postauksen viitekehys on se, että pidetään toisistamme huolta, etusijassa itsestämme, koska niin jaksamme jakaa hyvää myös ympäröivälle maailmalle. 

"Jokaisen talven sydämessä on väräjävä kevät, ja jokaisen yön hunnun takana on hymyilevä aamunkoitto."

- Kahlil Gibran-

Balance - kaaoksesta tasapainoon

Olen viime vuosina ymmärtänyt sen, että sisäinen hyvä olo vaatii tiettyjä juttuja.
Siirtoja, joista täytyy olla varma. Isojakin muutoksia.
Tulevaisuus on tänään.
Olen karsinut vuosien aikana elämästäni pois hyvänpäivän tuttuja, kun vaistoni on sanonut ettei kaikki ole hyvin, jos pidän tietyt ihmiset lähelläni. Rehellisyys ja luottamus itseään ja muita kohtaan. Ei se määrä vaan laatu. Luotan sydämen ääneen, rohkeuteen, aitouteen ja vaistoihini. Näin on just hyvä.

On tärkeää osata priorisoida asioita ja nähdä ympärillään myös se kipu ainaisten mahtavien juttujen sijaan. Kipu, joka on usein nyky-yhteiskunnassa sisäistä laatua. Näytämme monesti vahvoilta, mutta kuka tietää, mitä sisällämme on. Ei jätetä läheisiämme yksin, välitetäään heistä aidosti. On tärkeää, että voi elää ilman naamioita ja olla esittämättä olevansa parempi kuin onkaan silloinkin, kun ei jaksa aina kimmeltää ja hehkua. Voi olla aito oma itsensä. Valo on pimeyttä aina suurempi. Aina.

Se ei ole onnellisuutta, että suorittaa asioita, etenkin jos suorittaa niitä kymmeniä päivässä vain, että tuntee itsensä tärkeäksi ja hyväksytyksi. Jospa relaisi, koska elämä on varsin lyhyt ja ainaisella suorittamisella se häviää kuin tuhka tuuleen. On tärkeää, että olemme läheisillemme läsnä. Se ainaisen torstaisen viikkosiivouksen kerkeää tehdä viikonloppunakin. Torstaina voi vaikka syödä suklaata, katsoa kivaa leffaa ja tehdä rutiineihin muutoksia, rikkoa kangistuneita kaavoja. Tällainen asennemuutos elämää kohtaan tekee ihmeitä, sitä tuntuu kuin astuisi kokonaan uuteen ja rennompaan elämään.

Meiltä ei varmastikaan kysytä ensimmäisenä taivaanportilla olemmeko muistaneet suorittaa jokaviikkoiset siivoukset ja työhömme liittyvät kissanristiäiset. Teot, ajatukset ja sanat puhuvat enemmänkin. Sellaiset asiat, joissa on sydän mukana, teot joissa tiedämme tehneemme juuri oikein. Rehellisyys ja pyyteettömyys, ilman taka-ajatuksia. Elämän tasapaino. Silloin, kun pienet vastoinkäymiset eivät horjuta elämääni.

Sisäinen hyvä olo, tasapainoisen hyvä olo, päätöstenteon helppous, hykerryttävän hyviä hetkiä, kun huomaa elämässään tapahtuneet muutokset. Keveys ja omaan sisäiseen ääneen luottaminen, jotka kumpuavat elämän aikana opituista asioista.

Kuten Cheek räppää: "Mun todellisuus on erilainen kun sulla,mun kanssa joskus samaan kuplaan on perin vaikee sun tulla".

Valoa hämärtyvään päivään!

PS. Huomenna alkaa hemmotteluarvonta kaksivuotiaan blogini kunniaksi!

Sydänpäivä

Perjantai  Voi,mikä päivä. Illaksi tein ruusuvesi blinejä kera smetanan, juustoja, keksejä, hilloja ja suklaata. Levollisuuden lumous. Edellisenä yönä nukuin ruhtimaalliset 9,5 tuntia, kyllä jaksoi työskennellä koko päivän reippaanlaisesti. Jalkakin nousi lenkkipolulla paremmin, kun takana oli ruhtinaallisen pitkät yöunet. Tänään kutsuu työt ja vanhuksen auttelua kotitöissä sekä illalla parin ystävän tapaaminen. Enää 4 viikkoa ja edessä siintää joululoma sekä Prahan matka. Jaksaa, jaksaa.

Yö tulee suurena ja villapartaisena

hymyillen ilmihymyä puolihämärälle.

Äänettömien sireenien keskeltä

kasvavat hämyssä puiston ääriviivat,

muodottomat ja jättiläismäiset.

Hennoilla sireeneillä on uneliaat korvat,

ne uneksivat auringon astuvan alas maahan -

Mitä voi unenkaltainen hämärä kaikille valvoville ajatuksille,

jotka näkymättöminä livahtavat ohi?

-Edith Södegran-

Lämpöisää lauantaita!

Cutrin Winterism - viikon ajatuksia!

Sain yhteistyökumppaniltani Parturi-Kampaamo Kalevan Kutrin Terhiltä kokeiltavaksi ihanat Cutrinin hiustuote talviuutuudet. Kyseessä ovat Cutrinin Winterism shampoo ja hoitoaine. Sain jo viime talvena Terhiltä testattavaksi samaisen sarja talvituotteita ja huomasin kuinka hiukseni "kiittivät" talven ajan, kun käytin hiuksilleni oikeita tuotteita.

Cutrin Winterism Cold Protecting Conditioner lämpötilavaihteluilta suojaava hoitoaine värikäsitellyille hiuksille. Hoitoaine suojaa, kosteuttaa ja poistaa sähköisyyttä hiuksista. Tuotteen ainutlaatuinen ainesosayhdistelmä auttaa ylläpitämään kosteustasapainoa hiuskissa ja hiuspohjassa huolimatta pakkasen ja lämpötilavaihteluiden aiheuttamasta rasituksesta.

Cutrin Winterism Cold Protecting Shampoo Lämpötilavaihteluilta suojaava shampoo värikäsitellyille hiuksille. Hellävarainen shampoo kosteuttaa ja suojaa hiusta kun ne altistuvat kylmän ja suurten lämpötilavaihteluiden aiheuttamille rasituksille. Shampoo jättää kiiltävän kauniin hehkun puhtaan pehmeille hiuksille.

Kuluvalla viikolla on ollut: Uusia juttuja ja oivalluksia, sisäisen kipinän löytyminen ja vaistojen vahvistuminen, vahva tahtotila, luotettavan mukava työpari, ystävän tukemista elämän suruissa, enkeleitä ja raollaan oleva uusi tulevaisuus. Odotan jo ovella, kun se koputtaa.

On tärkeää osata nähdä ympärillään se kipu joka on usein sisäistä laatua. Näytämme monesti vahvoilta, mutta kuka tietää, mitä sisällämme on.
Ei jätetä läheisiämme yksin.

Aurinko täyttää rintani suloisella hunajalla ääriä myöten

ja sanoo: kerran sammuvat kaikki tähdet,

mutta ne loistavat aina pelkoa vailla.

-Edith Södegran-

Vietä leppoisan lämpöinen viikonloppuna viltin mutkassa :)