Eilen avattiin kisujen kanssa heidän ikioma joulukalenterinsa ja hyvin upposi luukun sisus, kuivattuja lihapaloja. Pohdin tästä päivän kiireiden jälkeen, että flunssasta paranemiseen taitaa olla ihan yhtä hyvät mahikset kuin voittaa ensi lauantaina lotossa päävoitto! Ainakin vatsalihakset saavat treeniä, kun rykii peräsuoli pitkällä räkää ulos keuhkoistaan. Selvittäsköhän tulevan viikon vaikeat tilanteet kehräämällä, kuten tekee kisu-kis-kisumme? Kissamaisen kepeästi ja suloisesti vaan nakkelisi niskojaan.
Töissä katseltiin työpaikkailmoituksia ja erilaisia nimikkeitä. On hieman ikävä vanhaa aikaa, kun vielä oli konttoristeja, perhepäivähoitajia, tarhatätejä ja siivoojia. Nyt on vain näitä toimistotyöntekijöitä, päiväkoteja ja puhdistuspalvelutyöntekijöitä. Koulussa oli kivaa olla järjestäjä. Piti vain pyyhkiä liitutaulu ja avata ikkuna. Sellaisesta järjestämisestä minä tykkään. Jätän joulusiivouksen tänäkin vuonna väliin ja keskityn olennaiseen eli fiilistelyyn ja jouluruokien herkutteluun. Mutta nyt ulkona vallitsee kaunis sininen hetki, muutaman joulukortin kirjoittaminen ja pienoinen piknik olohuoneessa. Ohitse lipuvan täyteläinen hetki.
Ihanaa joulukuuta piparit*
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.