maanantai 20. lokakuuta 2014

Satunnaisia otoksia ja ajatuksia viikonlopulta!

Syysloma on lomailtu ja edessä siintää uusi työviikko. Selkäkipu ei ole jättänyt minua vaan riippuu tiukasti kiinni selässäni.  Lenkkeilin viikonloppuna vointini mukaan ja ihailin syksyn ruskaa ja kuuraa. Hankin vastoittain Asicsin Nimbus-16 lenkkarit ja ne ovat niin ihanan väriset ja tuntuiset, että jalkakin nousee lenkkipolulla tiuhempaan tahtiin. Harmi vaan, kun en selkäkivun takia voi juosta. Lomalla huomasin sen kuinka kiireen tuntu on elämääni jäänyt kiinni.  Lomalla minun täytyy aina lähteä kauas pois kotoa, jotta tunnen olevani lomalla, saan lomaa arjesta ja saan toteuttaa haaveitani. Minulla on suuri halu nähdä ja kokea uusia asioita, koska elämä on niin rajallinen. Nykyään aika menee niin nopeasti.
Aikani tässä elämässä. Syntymästäni kuolemaan. Sen määrää en onneksi itse tiedä. Elänpä kiireessä tai en, niin aika menee eteenpäin.Loma ja viikonloput ovat pyhää rentoutumisaikaa. Piste.

Lauantaina löysin kotioven vierestä lenkiltä tullessani kukkapaketin, nimpparikukkaset. Nimpparit, joita en edes muistanut. Kolme vuotta sitten nimipäivänäni hain meille pienen kissan, meidän vanhimman kisun, herra V:n. Piipahdin myös naapurikaupungissa, jossa nautimme kreikkalaista ruokaa ja ihmettelimme kauppakeskuksen pitkää jonoa, joka johdatti meidät uteliaat farkkuliikkeeseen, jossa Apulanta oli jakamassa nimmareita. Lauantai-iltana katsoin Vain elämää-sarjaa, joka  on mun ehdoton tv-sarja suosikkini. Siitä tulikin tsiigailtua jo Samuli Edelmanninkin päivä, tunteikasta! Välillä ollaan elämässä eksyksissä keskellä sumua pysähdyksen tilassa sitten löytyykin valoa ja jatketaan matkaa entistä vahvempina. 


Mutta eilen aamuna en ihaillut maisemaa, koska se oli vitivalkoinen. Yön aikana oli satanut lunta ja kauniit ruskan värit olivat kadonneet. Olin järkyttynyt. Yhdessä yössä maa oli saanut valkoisen peitteen. Onneksi järkytystäni lievensi tuttava vanhuksen synttärit. Nautiskelimme tekemääni synttärikakkua ja Wienistä tuomiani Sisi-taalereita. Herkuthan aina parantavat oloa, eikös vaan? ;)

Otettiin kisujen kanssa rennosti, kirppisteltiin ja laitettiin muutama muumi  menemään uuteen kotiin. Niin, ja selailin netistä hiihtoloman matkaa kauas aurinkoon, yhden unelman täyttyminen. Kohde, joka sijaitsee kaukana, aurinkoisen eksoottisessa lomakohteessa, jossa ei rehota massaturismi  :) Olen niin intona, työmotivaatio on korkealla ja säästäminen jatkuu. 














Energistä uutta viikkoa ystävät, 



4 kommenttia:

  1. Voi ei - lunta. Ei vielä. Eikä tarvittaisi tuota sadettakaan eikä pakkasia. Saisi ihana leuto ja upea syksy jatkua ihan rauhassa!
    Toivottavasti saat sen selkäsi kuntoon - se kun vaikuttaa vähän kaikkeen tekemiseen.
    Ja lomahaaveita täälläkin herätellään - vaikkakin kaukaisia, sillä edessä on tämän kuun lopulla jalkaleikkaus ja pitkä toipilasaika.
    Iloa arkeen!

    VastaaPoista
  2. Ihana kisu korissa! Ja lunta!!? Huh! Valkeaa ja kylmää!
    Lähetän aimopakkauksen lämpöä siihen ensiavuksi!
    Nauti arjen pienistä ihmeistä!

    VastaaPoista
  3. Moni on kertonut että on satanut lunta, minulta moinen jäi ihan näkemättä. Ihan hyväkin, en ole vielä kaivanut talvitakkeja esiin :D

    VastaaPoista
  4. Huokaus, en tahdo vielä talven tulevan :(

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥