Pedinpohjalta päivää, oon 38 asteen kuumeessa ja sairaslomalla. Tylsää! Tää on virustauti, joka jyllää meidän koulussa. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla ja levätä.
Keväisin koti ja vaatekaappi suorastaan janoavat jotain uutta! Tyynyjä, kynttilöitä,kevyitäneuleita... kaikki ne tulevat tarpeeseen. Ja välillä on mukava vain käpertyä sohvan nurkaan, huovan alle. Lukea hyvää kirjaa, silitellä vieressä hurisevia kissoja ja kuunnella ulkona ropisevaa sadetta.
Mistä tietää, että viime aikoina on ollut liian kiire? Siitä, että meile on kasaantuminen paljon lukemattomia sisustus- ja naistenlehtiä. Elämää naistenlehdistä: Herään amsterdamilaisessa kattohuoneistossani ihanan ja juuri sopivasti karvaisen graafikkopoikaystäväni vieressä. Nautimme aamiaisen pienessä bistrossa ja sen jälkeen riennän stailaamaan muotikuvauksia. Lounaalla tapaan ystäväni, ja käymme suklaahieronnassa day spassa. Illalla nautiskelemme mojitoja 27000 lähimmän ystäväni kanssa taidegalleriassa, jonka irakilainen taidepersoona on juuri avannut naapuriimme. Saan ainakin miljoona käyntikorttia, jatkamme jatkoille erään paikallisen julkkiksen huvijahdille ja kaikilla on ihanaa!
Voi elämä. Kyllä sinä olet kaunis, ja niin suuri - jotenkin niin meni yhden romaanin lopetuslause joskus. Mutta jos elämä onkin pieni, eikä aina niin kamalan kauniskaan.
Naistenlehtiä
lukemalla voisi kuvitella, että maailma koostuu huippumalleista, taiteilijoista,
etelähelsinkiläisistä graafikoista, runoilijoista, stylisteista ja
barcelonalaisista valokuvaajista. En edes ymmärrä, ketä varten
naistenlehtien esittelyt 200 euron kosmetologihoidoista on kirjoitettu. En ainakaan itse ostaa kalliita kosmetiikkapurkeja vaikka se purkki olisikin kaunis mutta sisällä oleva aine on sitten minimaalisen pienessä tilassa.
kuva lainattu täältä.
Mutta pienessä elämässä on se hyvä puoli, että pienetkin asiat
ilahduttavat. Niinkuin vaikka se, että jääkaapissa on kahta erilaista
cheddaria. Tai että olen jo melkein tarkistanut oppilaideniympin kokeet.(isossa ja kauniissa elämässä olisin jo tehnyt tämän kaiken).
Pienessä elämässä on uusi luomupuuvillainen
kaulahuivi ja asunto, jossa voi kävellä huoneesta toiseen, makustella chilisuklaata
ja kohta tulee joku joka pääsee pian töistä. Ja yksi irtisanottu Ellen tilaus. Meillä on kaveripiiri, joka kierrättää lehtiä. Ja eniten lehdissä ärsyttävät sivutolkulla olevat mainokset.
Niin. Ei silti mikään huono elämä.Mun unelmakoti olisi upea valoisa, valkoinen huvila meren rannalla.Talo olisi kauniin avara ja valoisa, tehosteuksella pieniä värikkäitä yksityiskohtia. Oma pikkuinen uima-allas alkaa heti terassilta. Siellä olisi suurehko vaatehuone, jossa olisi tilaa laittaa vaatteet kauniisti hengareihin ja kengät kauniisti esille hyllyihin.
Pienet piristävät väriläiskät tekevät sisustuksen jännittävän kauniin(pardon, my finnish :D )
Millaisesta sisustuksesta tykkäätte? Onko Teillä
jokin tietty väri, joka toistuu vuodesta toiseen
kotinne sisustuksessa?
Tällainen terassi olisi aika kiva, huimat näkymät ja rentotunnelma.
Yhtä asiaa olen tässä ihmetellyt lueskellessani vanhoja lehtiä oli niissä hyviä ratkaisuja kaikkiin ongelmiin, ja vastaus kysymykseen kananmunien halkeamisesta keittäessä kuului näin:
...
Jos munat silti hajoavat, tee seuraavalla kerralla niiden tylppään
päähän reikä neulalla tai kokkikaupoissa myytävällä
munanrei'tyskoneella.
Siis mikä ihme on munanreityskone? Täh!
Koska olen kipeänä, ei ruokakaan ei oikein maistu, joten aamiainen näytti tältä.
Sitruksinen unelmakakkunen
1,5 dl vettä
150 g margariinia tai voita
3 munaa
2 dl sokeria
4,5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta (tai 1tl soodaa ja 2 tl leivinjauhetta)
1 raastettu sitruunan kuori (ja mehua)
Halutessasi koristele sitruunanmehu-voi- tomusokerikuorruteella tai pelkästään tomusokerilla.
Kiehauta rasva ja vesi niin että rasva sulaa ja anna jäähtyä. Vatkaa
munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää rasva-vesiseos munasokerivaahtoon
vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää jauhoseos sekä
mausteet taikinaan. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan.
Paista 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. (Itse tykkäsin enemmän
kakun mausta, johon olin laittanut sekä soodaa että leivinjauhetta.
Silloin laitoin myös taikinaan sitruunanmehua, oli paljon parempi!)
Talokuvat lainattuja
Paranemisia! Unelmakoti olisi ihana talo merenrannalla. En asu sellaisessa, ja vähän luulen etten koskaan tule asumaankaan :)
VastaaPoistaUnelmia pitää olla :D Ja niitä mulla kyllä riittääkin! Kiitos parantavistasi terveisistä. Nyt huidellaan jo 38,5 kuumeessa.
VastaaPoista