Ilta-Sanomissa oli viime viikolla huima juttu. "Näyttelijä ja seurapiirihahmo Madame de Florian jätti asuntonsa Pariisissa vuonna 1942, mutta jatkoi kuitenkin vuokransa maksamista aina kuolemaansa asti.
Kun de Florian menehtyi, asunto siirtyi hänen perikunnalleen. Nyt
vuodesta 1942 koskemattomana olleesta asunnosta julkaistut kuvat ovat
uudelleen pompanneet pinnalle. Lisää kuvia asunnosta löydät täältä.
- Siellä tuoksui vanha pöly, kuvaili Olivier Choppin-Janvry, joka kävi ensimmäisenä asunnossa.
Asunnosta löytyi paljon täytettyjä eläimiä, jotka olivat yleisiä ylellisyysesineitä de Florianin aikana.Asunnosta löytyi myös taiteilija Giovanni Boldinin de Floriania kuvaava maalaus. Tuo maalaus myytiin 2,1 miljoonalla eurolla.
Päivitys kello 18.28: Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kuvia asunnosta on esillä. De Florian menehtyi vuonna 2010, jolloin kuvat olivat ensimmäistä kertaa esillä."
- Siellä tuoksui vanha pöly, kuvaili Olivier Choppin-Janvry, joka kävi ensimmäisenä asunnossa.
Asunnosta löytyi paljon täytettyjä eläimiä, jotka olivat yleisiä ylellisyysesineitä de Florianin aikana.Asunnosta löytyi myös taiteilija Giovanni Boldinin de Floriania kuvaava maalaus. Tuo maalaus myytiin 2,1 miljoonalla eurolla.
Päivitys kello 18.28: Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kuvia asunnosta on esillä. De Florian menehtyi vuonna 2010, jolloin kuvat olivat ensimmäistä kertaa esillä."
Vanhat asumukset ovat täynnä nostalgiaa, tarinoita ja muistoja. Kunpa rakennukset voisivat puhua ja kertoa tarinoita menneistä ajoista. En tiedä, olenko koskaan kertonut teille, mutta tykkään bongailla hylättyjä asumuksia. On jännittävääkin astua sisään hylättyyn rakennukseen, mutta kunnioittaen sen sisältöä. Mihinkään ei saa koskea, tuskin talonhenkikään pitäisi tällaisesta. Tietynlainen vanhantalon rappioromantiikka on kaunista katsottavaa ja kuvattavaa. Jospa joskus vielä kävisin Helsingin Kruunuvuoressa ihastelemassa hylättyjä kartanoita ja rakennuksia. Tällaisissa kohteissa aika pysähtyy ja mielikuvitus saa vallan. Etenkin pimeän aikaan! Ruosteinen kertoo blogissaan hienosti Kruunuvuoresta kuvin ja tekstein.
Jos teillä on jokin hyvä tosielämän kummitusjuttu kerrottavana, niin postatkaa!
 |
| Kaverini olivat löytäneet hauskat Annamari Sipilän kirjoittamat tekstit Hesarin Teema-osiosta, klik! ja klik! Olette saattaneet lukeakin jo kirjoitukset, jotka ovat levinneet facebookissa. Palautetta voi antaa kirjoittajalle, annamari.sipila@hs.fi. Itselleni tulee sunnuntain Hesari ja luen usein myös digiversiota. Yksi parhaista ja monipuolisimmista sanomalehdistä. |
Tämä asunto on aivan huima "löytö", paljon kaunista ja kaikki vieläpä entisellään. Ei voi kuin ihailla tätä kauneutta.
Loppuun vielä tärkeä tiedote kaikille tatuointia miettiville. Dead Rose Garden -tatuointiliike Helsingissä järjestää tatuointipäivän su 9. helmikuuta, jolloin he lahjoittavat koko päivän tuotot Pelastetaan Koirat rylle! Ajanvaraukset etukäteen puhelimitse!
Tänään on taas perjantai, joten toivottelen mukavaa viikonloppua! Töiden jälkeen kauppaan ostamaan viikonlopun ruokatarpeet ja punaposkiset kukkaset. Pientä siivoilua, ystävän kanssa teetä ja sympatiaa, illalla asettaudun sohvalle katsomaan leffaa Watson-palvelusta, nukahdan puhtaisiin lakanoihin ja herään ehkä 10 tuntia myöhemmin virkeänä uuteen päivään ja nuuhkin talven tuoksuja aamupäivän lenkillä.Luksusta, mutta ansaittua.
Eikä vedetä pipoa liian syvälle, että näemme kuinka kevät tulee jo kohisten ;)
PS: Huomenna arvotaan!
Eikä vedetä pipoa liian syvälle, että näemme kuinka kevät tulee jo kohisten ;)
PS: Huomenna arvotaan!
Aurinkoterapiaa!
Upeat kuvat! Itsellä kyllä alkaisi mielikuvitus "lentämään" tuollaisessa entisessä kodissa käydessä... enkä varmaan välttyisi jännitykseltäkään mielikuvituksen ansiosta :))
VastaaPoistaIhanaa perjantaita ♥ itse laitan paljon vaatetta päälle ja menen kameran kera tänään taas ulkoilemaan :)