maanantai 5. tammikuuta 2015

Ajatuksia kodista *

Matkatessa maailmalla kodin merkitys kasvaa. On ihana palata matkalta kotiin, kun tietää palaavansa omiensa pariin, juurilleen. En ole koskaan kiintynyt mihinkään asuntoon, niin että muuttaminen olisi ollut todella vaikeaa. Koti, se on asujiensa näköinen pesänen. Persoonallisuuden tyyssija. Minulle koti edustaa rentoutumisen ja hyvän olon paikkaa. Paikkaa, jossa persoonallisuus näkyy. Koti on tärkeä paikka. Turvallinen ja rauhallinen, johon on hyvä tulla juuri sellaisena kuin on. Olen oppinut viimeisien vuosien aikana, että sisustus on yleensä vaan tavaraa, johon ei tule kiintyä. Tietyt tavarat ovat kulkeneet mukanani vuosia ja osa tulee kulkemaan mukanani loppuelämäni ajan. Mutta vain pieni osa. En ole koskaan pitänyt tärkeänä asiana kodin neliömäärää. Asunnon pohjapiirrustus ratkaisee. 40-60 neliötä on aivan sopiva asunnon koko kahdelle ihmiselle ja kahdelle kissalle.  Olen tullut siihen tulokseen, että minulle riittää, kun esillä ovat tärkeimmät huonekalut ja tavarat. Asumme tällä hetkellä 60 neliön asunnossa ja tämä tuntuu suurelta.

Tavarat eivät määrittele kotiani, jos sieltä puuttuu kodin tuntu ja se on persoonaton, täynnä juuri tällä hetkellä olevia sisustustrendejä, ei sellainen ei ole ainakaan minun kotini. On ihana rojahtaa mukavalle ja ei välttämättä niin trendikkäälle sohvalle työpäivän jälkeen kuin se, että mukavan sohvan tilalla olisi jotain liian trendikästä, jota kukaan ei käyttäisi. Kaikki kaunis ei ole aina käytännöllistä. Materiaan ei myöskään pidä kiintyä. Materia on materiaa ja materiataivas on loputon suo. Onnen täytyy tulla jostain aivan muualta. Olen aikalailla suurpiirteinen kodin hengetär, meillä on välillä hallittu kaaos, mutta silti suht siistiä. Niin siistiä, että löydän yleensä aina "kadottamani" tavarat :D

Rakkautta. Huolenpitoa. Luottavainen rauha sisimmässä. Luottavaisia askeleita. Rukouksia. Vahvuutta. Ymmärrystä. Kodin pienet ihmeet ja lämpö. Ystäviä. Palava sydän, joka suuntaa kohti uutta. Sydän, jossa sykkii luja luottamus kaikkeen hyvyyteen. Uskallus heittäytyä uuteen. Silmät, jotka kätkevät taakseen kipeyden ja ajoittaisen voimattomuuden, mutta jaksavat silti nähdä kauneutta ja toivoa. Palanen elämätöntä elämää myötä- ja vastatuulineen. Arki asettuu vielä omiin uomiinsa. Suuria elämän lahjoja. 

Olen oppinut, että elämisen voi tuntea kiireettäkin. Elämässä ehtii tehdä kaikenlaista, kun on läsnä eikä kiirehdi. Usko, mutta hylkää pelkosi. Minusta tuntuu, että tarvitsen lomakohteen kesäksi ja sellainen onkin jo päätetty. Elämässä täytyy olla kohteita, rakkauden kohde, unelmien kohde, mutta kaikkein tärkein kohde olemme me itse. Hyvinvointi lähtee ajatuksistamme ja siitä, että koemme olemme hyväksyttyjä juuri sellaisina kuin olemme. Koti on aina turvasatama, jonne voi mennä rauhoittumaan ja pakoon pahaa maailmaa. Olenkin aikamoinen kotikissa kotikaupungissa ollessani, minua ei huvita lähteä yöelämään. Mieluummin kutsun ystäviäni kotiini syömään ja viettämään iltaa.


Pakkasin uuden vuoden valoisan luottavaiset aatokset ja suunnitelmat reppuuni. Aatoksia sisimmästäni. Uskoa. Vaikka voimani ovatkin välillä vähäiset niin ajattelen, että voin itkeä ja hävitä tai nousta pystyyn ja jatkaa matkaa entistä vahvempana. Luovuttamalla jää moni mukava asia kokematta. Luovuttaminen, se ei sovi ajatusmaailmaani. En valloita lumivuoria, vaan vaellan omia polkujani sellaisia polkuja, joista olen aina haaveillut. Elän nyt. Elän syvästi nauttien joka hetkestä. Aion tuulettaa vielä, koska en pelkää kovan työn tekemistä. Mutta tuuletan vasta sitten, kun on lupa riemuun! Tänään töiden jälkeen kiiruhdan tapaamaan ystävättäriäni, ihailen illalla revontulia ja nautin loppiaisen kiireettömyydestä.  Laiskottelen juuri sillä ihanalla kotisohvalla rentoillen, kisut kainalossa.

Ja vähennän kotini materiaa myymällä sitä nettikirppiksillä. 
Downshiftaamista  ja hyvää oloa!

Sain ystäviltäni kauniita kukkasia. Ostin aiemmin useammin kukkasia joka viikonloppu, mutta nykyään ostan niitä harvemmin.



Nykyään sohvan takana olevan nojatuolin paikalla on lasivitriini.




* Enkeleitä ja tsemppiä viikkoosi *




5 kommenttia:

  1. Onpa ihana kuulla jonku olevan tyytyväinen asunnon kokoon! Kun melkein kaikki pariskunnatkin asuu jo kolmioissa ja sekään ei tunnu riittävän! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kodissa olisi tyhjiä huoneita, joille ei olisi sen suurempaa käyttöä, niin siinä en näe järkeä. Olisihan se kamalaa siivouspäivänäkin :D

      Poista
  2. Sulla on aina niin kauniita ja tunnelmallisia kuvia

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥