Söt Söndag

Hiihtoloma alkaa olla takanapäin. Tänään täytyisi kirjoitella oppilailleni vielä lausuntoja oppilaitoksiin hakua varten. Mutta onpas ollut kerrassaan kiva hiihtoloma. Sukset pölyttyvät kylläkin varastossa, mutta lomalla olen kohdannut sydämellisiä ihmisiä, matkailua, hyvää ruokaa, uusia kokemuksia, muuttoa, muistoja tavaroiden muodossa, laatuaikaa, sydämen rauhaa ja lomaa. Ollaan tehty tulevia lomasuunnitelmia ja varauksia. Sitä jaksaa painaa työtä tukkaputkella, kun on mitä odottaa! Eilen illalla fiilisteltiin Melodyfestivalenin tahtiin, ihanat Abba esitykset. Suosikkini oli Alcazarin Blame It on The Disco. Underbar!

Sukset saa laittaa talviteloille, koska ulkona toimisi tällä hetkellä enemmänkin vesihiihtosukset. Tuleva viikko on sopivan jännä, on jotain odotettavaa. Isoja asioita. Ainakin yhden suuremman unelman toteutuminen ja ehkäpä myös toisenkin.

 Eilen illalla nautin viimeiset Laduréelta ostamani macarons leivokset. Olivat niin suuria ja makoisia.

Kerroin teille tässä taannoin pitäessäni PartyLite-kutsut, että tilasin emännänlahjana alla olevan lasisenruukun.

 Jokos teillä on innostuttu kevätsisustamiseen?

 Keväinen versio. Ruukkuun saa helposti vaihtelua vaihtelemalla siihen kukkia ja koristeita.

Lomalla on ollut aikaa pysähtyä ja miettiä elämääni. Olen oppinut vuosien varrella kuuntelemaan itseäni ja fiilistelemään hetkessä. Olen oppinut heittäytymään hetkeen, en ajattele enää - ainakaan niin usein mitä muut minusta ajattelevat. Teen asioita, joista nautin ja tarttuessani haasteisiin teen parhaani. Ei se määrä vaan laatu. Tämä pätee melkein kaikkeen. Olen oppinut olemaan myös salaa onnellinen. Suurimmat asiat kumpuavat suoraan sydämestä. On muistettava olla mukana kokonaisesti, ei vain fyysisesti. En ole kateellinen kenellekään, koska se veisi liikaa energiaa. On parempi sanoa, että ihailee jotain todella paljon kuin olemalla kateellinen. Olen oppinut olemaan lempeämpi itseäni kohtaan. Sellaista iän tuomaa viisautta ja sydämen rauhaa. Olen oppinut elämän varrella rauhallisuutta ja itsehillintää. Osaan nauttia tästä hetkestä, koska kaikki on katoavaista. Jos en nyt nauti elämästä, niin milloin sitten?

Nappasin nämä neljä voimauttavaa kuvaa hytistämme alkuviikon Tukholman matkaltamme. Niissä on elämä tässä ja nyt. Auringonnousu ei odotuta itseään vaan se tapahtuu omina aikoinaan.

Elämässä on auringon kultaamia hetkiä kastepsaroiden peitossa, hetkiä jolloin horisontissa näkyvät asiat selkeästi. Salaisia riemuja, surujen viiltoa. On myös harmaita hetkiä, jolloin tuntuu, että kylmät jäälautat repivät sieluamme. Joskus on hyvä olla vain virran vietävänä, mutta elämänohjausta ei saa koskaan täysin päästää virran vietäväksi. Jokainen meistä on vastuussa omasta onnestaan. Kova työ kyllä palkitaan aikanaan. Olen tehnyt aina kovasti töitä ja nyt se alkaa kantaa hedelmää. Mikään ei tule ilmaiseksi, on tuskan hetkiä, mutta on myös ilon hetkiä jolloin voi hieman huoahtaa ja nauttia työnsä hedelmistä.

Illalla arvotaan Iittalan Kastehelmi kynttilälyhdyn voittaja :)