And that´s who I am...

"Sellainen henkilö, joka syö pannukakkua ja hilloa, ei voi olla
kauhean vaarallinen." (Tove Jansson)

On niin ihanaa, kun luonto vihertää ja kukkii kohta valtoimenaan. Päivä päivältä muuttuu ikkunoista aukeava maisema runsaammaksi ja runsaammaksi. Kohta tuoksuu tuomi ja syreeni. Niiden tuoksussa ajattelin nauttia kesällä.  Mies toi eilen kaupasta lakritsijäätelöä ja luulenpa, että pyöräytämme paketista pari palloa jälkiruokakulhoihin ja maistellaan
kesää. Aamussani oli kaikkinainen kesän tuntu. Pure joy!

Tää kaksi seuraavaa viikkoa on yhtä piinaa, jääkiekkoa! Siis miten vuosi voikin mennä näin äkkiä, vastahan ne MM-kisa olivat :D Tosin tykkään itsekin katsoa ne loppuottelut, etenkin jo mittelössä on mukana Suomi, mutta muuten jää kisat seuraamatta.

Eilen iltalenkillä mietin lapsuuden ja nuoruuden liikuntakokemuksiani. Ala-asteella oma luokanopeni opetti liikuntaa, joten se oli aina kivaa. Yläkoulussa ja lukiossa liikunnasta meni maku, kun meidän liikunnanopettaja oli oikea orjapiiskuri, juostiin 5 kilsan testilenkkiä ja hiihdettiin 10 kilsaa joka liikkatuntu talvella. Opettajalla on suuri merkitys motivaation luomisessa ja siihen, kuinka liikuntaan tai muuhun asiaan suhtautuu koulun suoritettuaan. Olen tutkinut myös gradussani opettajan merkitystä opiskelumotivaatioon. Pidin lukion jälkeen 12 välivuotta hiihtämisestä, koska lukioaikaiset kokemukset olivat niin kamalia. Siellä tapettiin viimeinenkin liikunnan ilo! Uin myös 7 vuotta kilpaa ja uintiuran lopetettuani pidin useamman vuoden taukoa uimahallissa käynnistäkin. Liika on liikaa. Treenasin 8-10 kertaa viikossa ja se alkoi lopulta maistua puulta. Kesäisin on ihana uida järvessä ja katsella ohits elipuvia harsomaisia pilviä. Olen nyt taas löytänyt hiihdon ja yleensäkin liikunnanilon kun se ei ole enää hampaat irvessä tekemistä. Olen liikkujana sisukas, intohimoinen ja mukavuudenhaluinen. Tykkään siitä tunteesta, kun tuntuu hieman pahalta mutta kun sen tunteen yli pääsee niin sitten päästään pitkälle. Liikunta on aina ollut osa elämääni, joskus vähemmän joskus enemmän mutta silti aina tärkeänä osana.

Monessa blogissa on kevään aikana pyörinyt tällainen ihana kuvahaaste ja eräskin ilta unohduin tuijottelemaan näitä ihania kuvia teksteineen... Mäkin tahdon tehdä! Lyhyellä matikallakin voi laskea, että näitähän taitaakin olla enemmän kuin kymmenen, mutta keräilin alun perin muutamia kymmeniä kuvia listalleni ja jouduin vähän (paljon) jo karsimaan ;) Klik! Jätin aivan tarkoituksella pois monia asioita, jotka kyllä pitivät paikkansa kohdallani (I'm grateful for/I love my family/my friends, I adore my mom/dad/grandmother/grandfather jne...), koska ne tuntuivat itsestäänselvyyksiltä. Ja näitä lukiessa huumorintaju on sallittua, jopa suotavaa, kaikkia valitsemiani kohtia ei siis tarvitse ottaa ihan tosissaan. Miltä näyttää, onko siellä samantapaisilla luonteenpiirteillä tai mielipiteillä varustettuja lukijoita? :)

Tuliko teille kysyttävää? Vastaan mielelläni. Tällaisia asioita minäni sisältää. Millaisia asioita kuvia sinun listaasi tulisi? Olisi kiva nähdä :)

Leppoisaa lauantaita!Onko teillä lauantaisuunnitelmia?

Aurinkoa ja rakkautta,