Näkymä parvekkeeltamme.
Eilen illalla tuli reippailtua 1,5 tunnin aurinkolenkki kamun ja hänen ihanan koiran kanssa. Siis niin mahtava sää. Oudolta vaan tuntuu tää kurkkukipu, joka jäytää jo toista viikkoa. Välillä koskee enemmän ja välillä vähemmän. Mutta eilen huomasin astioita laittaessa tiskikoneesta kaappiin, että kamalaa, miten annankaan materian jarruttaa eloa ja henkistä kasvuani!!! :D Katsoin jokaista astiaa sillä silmällä ja mietin kunkin kohdalla mistä olisin valmis luopumaan. Vaikeata päättää. Nehän ovat kaikki yksilöitä, jokainen rakkaudella valittu ja vaalittu tai saatu lahjaksi. Jos juomalasi hajoaa, niin tuleepahan taas tilaa tyhjälle. Kun se on semmonen juttu, että vaikka en/emme mitään aio koskaan sen enempiä hankkia, niin sitä tavaraa vaan osuu kohdalle, joskus jopa suorastaan kävelee vastaan. Eihän semmosia aarteita voi jättää oman onnensa (n)ojaan, vaan ne täytyy pelastaa! ? Aina on tilaa parille(kymmenelle) uudelle astialle ;D
Uneksin, haaveilen ja unelmoin.
Olen tehnyt niin kauan kuin muistan ja niin aion tehdä läpi elämän.
Joskus jopa kirjoitan oman unelmalistan.
Ja joskus unelmani ovat käyneet jopa toteen.
Tavalla tai toisella.
Joskus vielä parempina kuin omissa unelmissani.
Osa unelmista muuttuu matkan varrella, jotkut eivät toteudu laisinkaan
ja myöhemmin huomaan etten syvällä sisimmässäni niin olisi toivonutkaan.
Ne toteutuneet ovat niitä joihin olen uskonut itsekin,
varjellut ja ruokkinut niitä mielessäni ja antanut niille mahdollisuuden elää.
Jonain päivänä ne ovat muuttuneet todellisuudeksi. Jos on ahdasmielinen, joka kateellisena katsoo toisten elämää niin siinä menee elämä hukkaan. Ajatuksissa ainahan ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella ja aina toisen tekemä työ on helpompaa kuin oma työ. Keskitytään omaan elämäämme, niin voimme vaikuttaa omaan elämänlaatuummekin. Kateus vie kalatkin järvestä.
Olen sitö mieltä, että unelmissa piilee kaiken alku ja juuri.
Muutoksen, kasvun ja toteuttamisen liikkeelle työntävä alkuvoima.
Mielikuva ja visio toteutuu, jos antaa siipien kasvaa ja viedä.
Siivet jotka kantavat ja tekevät unelmista totta.
Kun uskaltaa unelmoida.
Unelmien muuttaminen todeksi on
niinkuin saippuakuplien puhalteleminen.
Molemmat ovat rikkoutuvat helposti.
Pitää oppia puhaltamaan hellävaraisesti ja lempeästi,
jotta ne säilyvät ehjinä ja pääsevät lentoon.
Ja jos elämämme olisi elokuvaa, jokaisen pitäisi olla oman elokuvansa päähenkilö (ainahan ei ole näin, koska jotkut elävät sen mukaan miten muut haluavat hänen elää, koko ajan pelko siitä mitä muut ajattelevat). Jokainen aamu on mielestäni omalla tavallaan kaunis.Tabula rasa, tyhjä taulu, johon kokemukset piirtävät jälkensä on arkipäiväistettynä ajatuksena kovin voimaannuttava. Elämäämme mahtuu monia piirtoja, elämässämme on tilaa uusille aluille. Olen nykyään vakaa käsikirjoittaja omalle elämälleni. Elän sellaista elämää kuin itse tykkään elää, en ajattele muiden mielipiteitä. Joskus elämässä tulee odottamattomia otoksia ja toisinaan joutuu melkoisesti improvisoimaan. Mutta loppu on yleensä onnellinen. Se on varma se. Tyylillajiltaan varmaankin draamaa ja romanttista komediaa. Hauskoja kohtauksia pitää ehdottomasti järjestää paljon, koska elämä kyllä pitää surusta huolen. Toivottavasti elämä ei kumminkaan mene ihan b-luokan leffaksi. Eräs ystäväni totesi minulle, kun kerroin sattumuksista elämässäni, että varmaan kuukin on juustoa :D
Monien järkytyksien jälkeen elämässään päähenkilö on tällä hetkellä syvästi kiitollinen elämästään. Odotan kesällä sellaista iloistakäännettä. Sydämemme on viisas, kuunnelkaamme sitä. Varokaa ihmisiä, jotka elävät kaksoiselämää ja hyväksikäyttävät muita. Jotka ovat kuin susia lampaiden vaatteissa. Ihmisiä, jotka eivät kerro kaikkea, vaan pettävät ihan jokaista niin läheistään, rakastaan kuin tuntematonta. Paha saa aina palkkansa myös elokuvissa. Ja luvassa ei voi olla muuta kuin parempaa. Ole oman elämäsi sankari, tulee halvammaksi kuin leffalippu ;)
Haluan jakaa teille herkullisen reseptin.
Tarvitset Sydämet sulattaviin herkkuleipiin
Vaaleaa leipää,
Sulatettua suklaata,
Mansikoita, Voita
Nutellaa, Kermavaahtoa
Leikkaa muotilla leivästä sydämen muotoiset palaset, paista leipäpalaset pannulla ja kokoa päällekkäin ohjeen mukaan.
Herkullista!
Pitäkää itsestänne ja läheisistänne hyvää huolta. Kunnioittakaa elämää ja toisia ihmisiä ja eläimiä. Maailma on ihana paikka, ainakin välillä!
Aurinkoista mieltä ☼,
Onpa kiva ja ajatuksia herättävä postaus.
VastaaPoistaMinä olen kuullut sanonnan "kateus ihmisillä voittaa kiiman" Pahasti sanottu, mutta ikävä kyllä totta.
Unelmia pitää olla ja ne kannattavat vaikeiden aikojen yli. Ne auttavat kulkemaan jalat tiiviisti 10 cm maanpinnan yläpuolella (on muuten oikea tapa kävellä mielestäni)
Toi jalat tiiviisti 10 cm maanpinnan yläpuolella juttu onkin hyvä ohjenuora :)
PoistaKirjoititpa hyvin astioista! :-) Allekirjoitan :-D Se on hauska tosiaan huomata kun miettii että jostain pitäisi luopua kun uutta tulee, mutta helppoa se ei ole! :-D Tietynlainen muisto kaikkiin.
VastaaPoistaJa tuo saippuakupla juttu, niin TOTTA <3
Iloista päivää! :-)
Luopuminen on yleensä aina niiiiiin vaikeaa mutta sitten kun kaapit alkavat pursuamaan liiasta tavarasta niin on pakko tehdä "suuria päätöksä" :D
PoistaIhanan aurinkoista päivää, se aurinko on tällä hetkellä mielessä... toivottavasti se näkyy kohta myös tuolla taivaalla ♥
VastaaPoistaMeillä on paistanut aurinko koko viikon ajan, ihanaa :)
PoistaElämänmakuista pohdiskelua. Tavaroihin kiintyminen liikaa ei varmaan ole hyväksi, vaikka monet esineet tuovat muistoja ja ovat rakkaita :)
VastaaPoistavitsit kuin kiva postaus..allekirjoitan kyllä täysin minäkin nämä asiat.
VastaaPoistaMukava postaus. On aina ilo lukea sinun ajatuksiasi, sitä alkaa sitten itsekin miettiä tätä aihetta.
VastaaPoistaAurinkoista päivää myös sinne :) Ihania kuvia ja herkullisen näköinen resepti!
VastaaPoistaIhanan kesäinen näkymä teidän parvekkeelta! Ja nams mitä herkkuja oot tehnyt! :)
VastaaPoistaKauniisti kirjoitit myös unelmista. Mä olen sun kanssa täysin samaa mieltä. En ole koskaan oikein ymmärtänyt ihmisten kateutta toistensa elämästä. Surullista kyllä, että monesti oon huomannut näiden kateutta viljelevien ihmisten olevan sellaisia, jotka eivät jaksa tavoitella omassa elämässään oikein mitään. Olen aina itse pyrkinyt tekemään omasta elämästäni sellaisen kuin siitä haluan ja kurkottanut kohti unelmiani. Eli juurikin olemaan se oman elämän päähenkilö :)
Ihana postaus! :)
VastaaPoistaKyllä: unelmilla on tapana toteutua...tavalla tai toisella.
Toiveikasta torstaita!