Ihan vaan tulin kertomaan, että olette ihania kaikkia lukijani :) Aurinko piristää harmaata mielialaa kivasti, särkylääkkeitä tarttee edelleen niskakipuun, unta ja kevätunelmia, auringon tuomia pisamia, erivärisiä tulppaaneita, jotka kurottautuvat kohti valoa, kuten minäkin. Uusia juttuja ja mahdollisuuksia, ehkä asiat sittenkin selvivät parempaan suuntaan...eilen illalla herkuteltiin Kantarelli-jauhelihapiirakalla. Tämä suolainen piirakka on todella helppotekoinen ja todella hyvän makuinen, suosittelen!
Tässä on muutama ihana ja mukava tapa aloittaa päivä!
1. Aamuherätys ilman herätyskelloa ja virkeä olo hyvien yöunien jälkeen.
2. Ensimmäinen teekuppi aamulla täydellisessä hiljaisuudessa nautittuna kera Hesarin.
3. Unisen kisun nostaminen syliin ennen aamun askareisiin ryhtymistä.
4. Kesken työpäivään valmistautumisen saatu suukko ja hyvän työpäivän toivotus rakkaalta ♥
kuva Elokuvakeskus
Illalla suunnattiin leffateatteriin (toki niska ei tykännyt, kun ei ole kunnon niskatukea mutta koetin kestää) ja Aku Louhimiehen ohjaama mielenkiintoinen 8-pallo-leffa! Mietin jo sitä,että mennään leffaan jos en taas nukahda sohvalle, kun pitäs lähteä leffaan ;D
Leffa oli puhutteleva, raa án realistinen kuvaus elämän varjopuolesta. Hieno leffa, koska minä en ainakaan jaksa aina katsoa onnellisia, prinsessaleffoja joissa pusutellaan ja syödään kuppikakkuja :D Elokuvan sanoma olikin, että koskaan ei ole liian myöhäistä, elokuva perustuu oikeaan elämään. Elämä on parasta huumetta. Pelottavan kamalaa elämää jo valkokankaalla, huh! Olen toiminut aikanaan amiksessa opettaen avovankeja ja perhetyöntekijänä päihdeperheille, ja vieraillut lapsia hoitamassa "soskun tätin" roolissa huume/päihdevanhempien kotona. Lapsiparat, turhaa toivoa useimmiten ja kyllä joskus pelotti, kun ei tiennyt koskaan mitä on vastassa heidän kotonaan. Sitä mietti aina työpäivän jälkeen kuinka hyvin asiat onkaan itselläni :)
Kyllä elämä tulee kohdata ilman päihteitä, ne huolet kun eivät poistu niitä käyttämällä. Eräs päihdeäiti kertoi, että jokaisen vankilareissun jälkeen on ollut kirkas ajatus uudesta alusta. Lopulta ei ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin valita huumeet ja sama vanha tuhoisa kaveripiiri tai uusi elämä uudella paikkakunnalla lasten kanssa. Hän valitsi jälkimmäisen.Joskus vaan huumevalitustus ei mene perille. Ensimmäisen huumeensa voi saada tietämättään bileissä. Huumeista on mahdollista päästä eroon, mutta ei omin voimin. On mahdollisuus aloittaa vielä kaikki alusta hyvässä hoidossa ja läheisten tuella ja elää elämää ilman piristeitä. Huumeidenkäyttäjällä elämä selvinpäin, varsinkin heti alkuun on usein hyvinkin tuskaista. Elämä kuitenkin pitää oppia ottamaan vastaan sellaisena kuin se tulee vastaan. Elämässä on erilaisia tunteita ja niistä moni käyttäjä vieraantuu käyttöaikana. Itseäni huumeet eivät ole koskaan kiinnostaneet, en ole kokeillut, enkä aiokaan. Oikeasti, ihmiset elämä on niin lyhyt ettei pilata sitä tietentahtoen päihteillä, eikä etenkään huumeilla!
Oletteko käyneet katsomassa kyseisen leffan tai käyttekö yleensä leffateatterissa vai vuokraatteko mieluummin leffoja kotiin?
Kepeän kiwaa keskiwiikkoa
Kyllä,juuri noin aamu lähtee hyvin käyntiin
VastaaPoista:-) se on totta.
Leffassa on mukava käydä,mutta koti leffa illat myös kivoja :-)
Mukavaa keskiviikkoa! :-)
Kiitos <3 LEffailu ja ne popparit ovat parhautta ;D
PoistaKotimaisia elokuvia ollaan jonkin verran käyty kattomassa, mutta kyseistä leffaa ei olla nähty.
VastaaPoistaKyllä meitä voi oikein hyvin verrata kukkasiin, niin sitä yrittää taipua ja venyä kohti auringon säteitä :))
Ihanaa keskiviikkoa ♥
Mulla oli pitkä tauko etten käynyt leffateattereissa ja nyt oon korjannut asian viimeisen kahden vuoden aikana.
PoistaMeinasin itsekin pari päivää sitten tehdä huumeaiheisen postauksen. Mutta eipä tarvitsekaan, kun sinä ilmaisit ajatukseni niin hyvin :)
VastaaPoistaSuomessa meillä on asiat niin hyvin, että jokaisella on tasavertiaist mahdollisuudet kouluttaa itsensä ILMAISEKSI esimerkiksi lääkäriksi tai juristiksi, miksi ikinä haluaakin. Koulutus ei ole tietenkään kaikki kaikessa, mutta en vaan ymmärrä, että miksi kukaan valitsee huumeiden tien, kun niin monta muuta hienoa tietä olisi avoinna? Tiedän, että narkkarit tarvitsevat apua, mutta olen joutunut sivusta seuraamaan niin monta surullista tarinaa, ettei itseltäni heru minkäänlaista myötätuntoa huumeidenkäyttäjien suuntaan, niin julmalta kuin se ehkä kuulostaakin.
Todellakin! Puhut asiaa ja luuserimeininkiähän se on käyttää aineita, ongelmat kasvaa kasvamistaan jos niihin hairahtaa.
Poista