Leikkauspäivä!

Tänään on SE päivä, nimittäin leikkauspäivä! Yöllä klo 4.00 tuli taksi hakemaan kotoa ja suuntasin vajaan 200 kilsan päähän neurokirusgiselle osastolle leikkaukseen. Leikkaus on neurokirurgille rutiinileikkaus ja leikkaamassa on alansa ammattilaiset, eivät vielä keskeneräiset opiskelijat. Mutta silti toivon, että en ole maanantaikappale, kun on tää mun huono tuuri. Kyseessä on siis kaularangan välilevynpullistuman leikkaus, joka tehdään mikroskoopin avulla tekemällä kaulaan "reikä" ja välilevyjen väliin asennetaan titaanilevy! Minut leikataan noin klo 10, toivottavasti mukanani on suojelusenkelit. Minulla on suuri luottamus yläkertaan. Minut on leikattu kerran ennenkin ja nukutettu. Nukutuksen jälkeen heräämössä on hieman haurasolo, ei jaksa kuin nukkua. Toivon mukaan pääsen tiistaina kotiin, koska jos kaikki menee hyvin, pääsee vuorokauden kuluttua kotiin. Kunhan kaikki raajat toimivat vielä leikkauksen jälkeen, niin olen onnellinen. Mikä kummallisinta, minut leikataan veljeni syntymäpäivänä 11.3 ja tasan neljä vuotta sitten samana päivänä ajoin liukkaalta tieltä ulos työmatkalla, josta tämä vaiva ilmeisesti johtunee. Mutta onneksi tää tuntuu olevan yleinenvaiva jota lääkärit hoitavat "liukuhihnalta".

Sitten pitäisi olla kunnossa, suurimmalla osalla leikkaus potilaista kipu jää leikkauspöydälle. Olisi se vaan huippua, kun pystyisi parannuttuaan käymään kuntosalilla ja uimassa. Ne lajit ovat olleet hiihdon ohella kokonaan pannassa kivun takia. Terveyskeskuksessa syyttivät minua luulosairaaksi ja piikittivät kortisonia niin paljon, että lopulta kyynärpääni turposi muodottomaksi. Menin yksityiselle, jossa kerrottiin, että terkkarissa on tehty hoitovirhe. Menin fyasiatrille, magneettikuviin ja neurokirurgille. Magneettikuvissa paljastui hermojuurikanavan tukkiva välilevynpullistuma ja eikun leikkauslistalle. Koska minulla ei ole vakuutusta, joka kattaisi 6000e leikkauskulut, niin pääsin aika nopeasti kunnallisen kautta, vajaan kahdne kuukauden leikkausaika odotus ja nyt sitä mennään Sairaslomaa tulee 6-8 viikkoa.Toivon mukaan selviäisin kuudella viikolla. Leikkauksen jälkeen en saa ajaa autolla melkein kuukauteen ja en saa nosta maitopurkkia painavampaa. Toivon ettei kivut ole helvetilliset. Leikkauksen jälkeen tulen saamaan paljon kipulääkkeitä, fysikaaliset ohjeet kuntoutukseen ja ääneni on kuulema jonkin aikaa käheä. Kurkku tulee olemaan kipeä, koska leikkauksessa joudutaan hieman siirtämään pois tieltä ruokatorvea. Olenkin varannut kotiin keittoruokia.

Olen varustautunut toipilasaikaan hankkimalla paljon uusia kirjoja, leffoja ja ekan viikon ilmeisesti syön lääkkeitä ja nukun. Joten älkää ihmetelkä, jos joka päivä ei tule postausta. Olen tehnyt muutaman postauksen tänne ajastuksella etukäteen :) Mutta teen varmaan pieniä postauksia, kun jaksan. Kiitos ihanista postausvinkeistä, joita annoitte minulle arvonnan yhteydessä. Toteutan niitä kevään aikana :) Ja illalla tuleekin pienoinen reseptipostaus!
                              
                           Lupaan pitää taas arvonnan kunhan tokenen tästä :)

Teille ihanille lukijoilleni reipasta viikonalkua ja ollaan kiitollisia terveydestämme :)