Lettukestit levollisuuden lempeydessä!

Mietin eilen illalla kuluvaa vuotta. Tänä vuonna sain paljon mutta jouduin myös oppimaan paljon isäni yllättävän kuoleman kautta. Jaksoin sen, mitä annettiin, en aivan  uupumatta, väsymättä, melkein kivuitta. Mutta jaksoin. Olen oppinut elämään hetkessä. Minulle riittää se, kun saan olla onnellinen tässä hetkessä, en tähyä unelmiani eläkeikään.  Joskus jotakin suurta osaa huomata, vasta kun itse asettuu pieneen hiljaiseen ja vaatimattomaan. Arkeensa. Silloin siitä kasvaa juhla! :)

                                                              Kuva lainattu täältä.

Sunnuntaina suklaa sulaa suussa ja päivään mahtuu villasukkastelua. Mutta mitä hittoa nuo piparit, fazerinsiniset ja vihreätkuulat tuolla kaapissa huhuilevat?!
Hävyttömiä. Kai ne täytyy "eliminoida" kaapista pois :D Onneksi ystävättäreni tulee tänään suklaansyönti-talkoisiin! Mutta nyt taidan laittaa oikein ranttaliksi ja pidän lettukestit :)

                                                               Kuva lainattu täältä.

 

 

 

 

Laitan aina lettutaikinaan muutaman pisaran vichyä. Se antaa letuille rapean kauniit  pitsireunat. Sekä laitan hippusen verran vaniljasokeria antamaan vaniljaista makua.
Minulla on kaksi ihanaa kummilasta. Aion olla sellainen kummitäti, joka aina silloin tällöin täysin yllättäen ilmoittaa: kummilapset, nytsyödään illalliseksi lettuja! Eräänä aamuna minulle iski kamala himo huutaa jollekulle tänään syödään illalliseksi lettuja! ja saada vastaukseksi hurraa-huutoja sekä kehuja siitä, miten ihanan rento, spontaani ja kaikin puolin cool -tyyppi olenkaan ;) Lättyjen ei aina tarvikaan olla makeita, itse melkein pidän enemmän suolaisista.

                                                             Kuva on lainattu täältä.

Vaan eipä ollut ketään kotona itseni lisäksi. Mies oli töissä ja kissakin makasi saunanlauteilla. Vaan sepä ei  estä minua herkuttelemasta :D Ajattelin, että  hitto, tähän mitään miestä tai lapsia tarvita – kyllä vuonna 2012 itsenäinen nainen voi järjestää ihan itse itselleenkin lettukestit. Itseään kannattaa arvostaa. Kyllä letut ovat aina postauksen arvoisia!

 

Siispä otin valurautapannun käteeni. Paistoin lettuja pienen pinon. Ja oli kuulkaas hyvät yhden hengen lettukestit! Hyvähän se on jo harjoitella etukäteen ja demonstroida lettujen paistamista ja sitä tunnelmaa, kunhan kummilapseni kasvavat tarpeeksi isoiksi pitääksemme lettukestit ;) Oli muuten hyviä lettuja :) Kisukin tykkäsi <3

 Ruusuvesi on muutes sellaista herkkua, etenkin lettujen kanssa nautittuna tai lettitaikinaan lorautettuna. Ruusuvedestä voi tehdä myös kerrassaan hurmaavia cocktaileja sekä booleja. Ruusuvettä voi ostaa esimerkiksi apteekeista, luontaistuotekaupoista sekä luomukaupoista.

                                                            Kuva lainattu täältä.

 

Ruusuvedessä on hienostunut maku, joka on omiaan tuomaan jälkiruokiin tiettyä fiiniyttä ja ylellisyyttä. Ruusuvedellä maustetut pikkuleivät tai leivokset eivät ole niitä, joita lapioidaan verkkarit jalassa romanttisen komedian säestäessä lohtusyömistä. Nämä vaativat ennemminkin seurakseen jonkun sievän puseron, ystävän tai pari, ehkä lasin kuohuvaa tai teetä somista posliiniastioista. Hyacinth Bucket tyyliin :D"The Bouquet residence, the lady of the house speaking".

                                                        kuva lainattu täältä.
Ruusuvesisiirappi:
1 dl vettä
1 dl sokeria
1/2 dl ruusuvettä
Laita kasariin vesi, sokeri ja ruusuvesi. Kiehauta ja anna porista 5 minuuttia. Poista liedeltä, anna jäähtyä ja viilennä jääkaapissa.
Laita lasin pohjalle 1-2 cl ruusuvesisiirappia ja täytä hyvin viilennetyllä, vaikkapa kuivalla proseccolla.

 

                                                    Ruusuista sunnuntaita kaikille :)